lauantai 16. helmikuuta 2019

Justiinan ensimmäinen maastakäsittelyvideo

Edellisessä postauksessa kerroin teille suuripiirteisesti mitä kaikkea täällä on tapahtunut - tällä hetkellä omia hevosiani on latvialainen puoliveritamma Justiina ja Liisan viimekesäinen kasvattivarsani Lempi. Sain otettua ensimmäistä kertaa videomateriaalia minun ja Justiinan maastakäsittelytouhuista, joten tämä postaus keskittyköön kokonaan tähän uusimpaan asukkiin.

Jos nyt aloitetaan ihan alusta, niin Justiina, oikealta nimeltään Lazy Lady, muutti minulle hieman ennen joulua. Kävin katsomassa sitä ensimmäisen kerran jo aiemmin syksyllä, mutta sillä oli vieroittamaton varsa alla, joten muutto oli mahdollinen vasta joulukuussa. Justiina on aikaisemmin ollut ratsastuskäytössä ja sillä on kilpailtu muutamat kisat HeB/90cm tasolla, mutta nyt tietenkin säännöllisestä liikkumisesta oli ollut taukoa varsomisen vuoksi.

Muutto uuteen paikkaan sai Justiinan selvästi hämilleen ja se oli alkuun melkein kuin eri hevonen. Olen sen antanut aika rauhassa tutustua uuteen ympäristöön ja tutustunut pikkuhiljaa lähiympäristöön ratsain, sekä maastakäsin. Tamma tuntuu yhä edelleen joka päivä olevan rauhallisempi ja avoimempi, joten tosiaan, hevosellekaan muutto ei välttämättä ole mikään ihan pikkujuttu!



Kuten aiemmin kerroin, Justiinan kanssa tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu valmentautuminen ja pikkukilpailuissa käyminen ratsain, mutta näin aluksi haluan tutustua tammaan perusteellisesti myös maastakäsin. Edetä voi vaikka kuinka pitkälle, mutta nyt vielä on käyty läpi ihan perusjuttuja - haaveissa toki on mm. yleensä ottaen kommunikoinnin kehittyminen, vapaana työskentely, jossain vaiheessa erilaiset temput... Kuitenkin, jotta postauksen koko pysyy aisoissa, on nyt parempi jo siirtyä asiaan, eli tämän päivän harjoitteluun:

Tänään tutustuimme lisää porkkanakeppiin (raipan tapainen, mutta jäykempi ja päässä on naru) ja se on Justiinalle ihan ok. Vielä toki se ei ole kokoajan aivan rento narua heilutellessa, mutta harjoittelu varmasti auttaa asiaan, kun raippa nyt ei mikään mörkö Justiinalle ole ollutkaan - se vain vähän ihmettelee, mitä ihmettä heilun keppini kanssa.

Aikaisemmin olen harjoitellut parellista tuttua yoyo gamea Justiinan kanssa (käytän edelleen paljon parellin seitsemää leikkiä, vaikka en voi sanoa olevani minkään hevosenkäsittelysuuntauksen vannoutunut suorittaja). Leikissä on monia muotoja, mutta tietenkin helpoimmasta aloitettiin, eli tasaisella tutulla alustalla muutama askel peruuttamista narun heilutuksesta ja tämän jälkeen takaisin paluu ihmisen luo. En tiedä onko Justiina aiemmin oppinut peruuttamaan narun heilautuksesta, mutta se tuntui sisäistävän asian nopeasti ja luoksetulokin on alkanut sujua. Tätä yoyo gamea tein tänäänkin pariin otteeseen (se ei vain näy videolla) ja siirryin sitten muutamien taka- ja etuosan väistättämisten jälkeen circling gameen.

Circling gamessa hevosta pyydetään ensin peruuttamaan muutama askel taakse, tämän jälkeen siirtymään ympyrälle halutussa askellajissa, pysymään ympyrällä ja palaamaan sitten takaisin ympyrän keskelle ihmisen luokse. Samoja tuttuja asioita, kuin esimerkiksi yoyo gamessa, mutta myös uusia juttuja lisäten. Ihan ensimmäisiä kertoja harjoittelin tätä käynnissä, mutta nyt otin mukaan jo ravia ja kokeiltiin yhtä suunnanvaihdosta "vauhdissa" myös. Justiina vähän hämmentyi kun pyysinkin sitä jatkamaan eri suuntaan heti sen jälkeen, kun näytin sille, että se saa tulla keskelle - toki myös omassa kehonkielessäni on harjoittelemista. Se sujui ensimmäistä kertaa kuitenkin ihan kohtalaisesti!

Tämän jälkeen siirryin Justiinan kanssa pressun luo - käveltiin sen yli muutamaan otteeseen, vähän peruuteltiin ja ihmeteltiin maahan ilmestynyttä pressua. Nyt se ei enää aiheuttanut suurta kummastusta, mutta muutama päivä sitten kun asettelin sen ensimmäistä kertaa kentälle, Justiina katsoi vähän kummissaan, että mikäs toi on. Olin ihan huomaamatta asetellut pienen "esteen" ja pressun sopivasti niin, että pystyin ns. juoksuttamaan Justiinaa niiden yli, joten pyysin sitä menemään muutaman ympyrän niin, että se ylitti vuorotellen pressun ja esteen.

Lopuksi vaikeutin hommaa vielä vähäsen ja siirryttiin tynnyreiden luo tarkoituksena ohjata Justiinaa menemään kahdeksikkoa niiden ympäri. Tässä tarvittiin samoja asioita kuin esimerkiksi circling gamessa, mutta vaatii jo hevosen ohjaajaltakin todellista keskittymistä. Näkee sen videoltakin, että allekirjoittanut oli aikalailla yhtä hukassa kuin hevonen, mutta kyllä me muutama kahdeksikko saatiin aikaiseksi. Täytyy vain olla todella tarkka, missä vaiheessa hevosta pyytää vaihtamaan suuntaa - jos sen tekee liian aikaisin (kuten minulla usein kävi), hevonen luultavasti pysähtyy ja ihmettelee, että mihinkäs nyt ja jos liian myöhään, ei hevosta ehdi saada enää vaihtamaan suuntaa. No, me harjoitellaan oikein tosi paljon, niin ehkä tämä onnistuu joskus laukassa vapaana... toiveajattelua.


torstai 14. helmikuuta 2019

Vuosi 2019

Vuoden 2018 loppupuolella on tapahtunut vaikka mitä, vaikka täällä blogin puolella on kovin hiljaista ollutkin. Ehkä joku on kuitenkin saattanut huomata, että instagramtilini on kuitenkin päivittynyt epäsäännöllisen säännöllisesti?

Blogien suosio on tuntunut aika paljon laskevan. En oikein itsekään ole löytänyt enää sitä samaa intoa ja halua kirjoittaa, mutta nyt tuntui sopivalta. Saa nähdä innostunko päivittämään vielä reippaammalla tahdilla, vai hiljeneekö ja kuihtuuko blogi kasaan kokonaan. En lupaa mitään - blogia kun ei oikein voi kirjoittaa vain lukijoiden vuoksi. Se sisäinen halu ja into kirjoittaa pitää löytyä. Nykyään on vain tuntunut helpommalta päivittää nopeasti instagramiin, mutta kieltämättä olen välillä kaivannut kirjoittamista - instagramin päivityksiin kun ei oikein mitään romaania saa aikaiseksi.

Luulen, että näin alkuun on hyvä kerrata viimeisen puolen vuoden tapahtumia. Ensimmäinen käännekohta viimeisimmän blogipäivityksen jälkeen on tietenkin Lempin syntymä:


Lempi syntyi 8.6. ja varsominen sujui hienosti. Youtubessa suoraa lähetystä seurasi moni katsoja ja pääsi näin mukaan Lempin syntymään. Liisa tuttuun tapaan hoiti varsaa hienosti ja kirjava tammavarsa sai lempinimen Lempi - myöhemmin oikeaksi nimekseen Legilimens. Nimi jatkoi tuttua Harry Potter- linjaa.

Kesä sujui hienosti, tosin kiireisesti. Itse kävin töissä, kun samalla kotona odotti kaikenlaista remonttia. Esimerkiksi kaikki hevosten aidat uusittiin, pihaan rakentui kauan haaveilemani ratsastuskenttä ja tallikin koki kaikenlaista pintojen uusimista. Ei ihme, ettei energiaa riittänyt enää blogin kirjoittamiselle!

Kesän aikana Lordi vaihtoi omistajaa ja syksyllä koitti lisää muutoksia - Liisa muutti uuteen kotiin ja tilalle tuli latvialainen puoliverinen Lazy Lady, tutummin Justiina:


Justiina on 7-vuotias kiva tamma, joka on varsonut viime kesänä. Minulle tullessaan se on siis pikkuhiljaa aloittanut säännöllistä liikkumista uudelleen. Uusi paikka ja uudet muutokset ovat vaatineet aikaa tammalle kotiutua, mutta pikkuhiljaa se on asettunut ja rentoutunut tänne meille.

Vuosi 2019 tuo tullessaan varmaan reilusti maastakäsittelyä, rauhallista tutustumista puolin ja toisin sekä Justiinan, että Lempin kanssa, että uuden oppimista. Haaveilen saavani molemmista hyvin toimivia maastakäsin ja siksi maastakäsittely tulee varmasti olemaan tänä vuonna isoimmassa roolissa. Toki kyllä molemmilta sujuu mainiosti peruskäsittely, mutta suunta on tästä ylöspäin: ehkä joskus molempien kanssa maastakäsin työskentely sujuu yhtä hyvin - tai jopa paremmin - kuin Lordin kanssa aikoinaan. Ollaan me Justiinan kanssakin aloitettu jo nämä minun höpö höpö- jutut: se on esimerkiksi oppinut ottamaan kuolaimet itse suuhun, ollaan harjoiteltu omaa tilaa ja luokse tulemista, käyty vähän perusjuttuja läpi maastakäsin mitä se osaa jo (paineesta pois päin väistäminen jne., näitä kuitenkin kun voi hioa vaikka kuinka pitkälle!) ja tutustuttu ympäristöön, sekä esimerkiksi kävelty pressujen yli ja käyty syömässä trailerissa "välipalaa". Lempi osaa myös hienosti jo oman tilan ja luoksetulemisen, sekä perusasiat, kuten kavioiden nosto ja paineesta poispäin väistäminen.

Toki ratsastaminen on kuulunut kuvioihin myös. Justiinan ostin juuri siksi, että sen kanssa pääsen etenemään varmasti pidemmälle, mitä esimerkiksi koskaan Lordin tai Liisan kanssa. Tamman kanssa on tarkoitus aloittaa jossakin vaiheessa säännöllinen tunneilla käyminen ja valmentautuminen ja joskus kun ollaan valmiita, myös pikkukisoissa vierailu. Vaikka tämän vuoden haluan keskittyä reilusti maastakäsittelyyn ja meidän välisen kommunikoinnin kehittämiseen, ratsastus on toki sekin ottanut roolinsa. En vain viitsi pitää kamalaa kiirettä valmentautumisen ja kilpailuiden suhteen - Justiina on juuri palailemassa varsalomalta, joten rauhallinen eteneminen ja kunnon kohottaminen alkuun on varmasti sille parhainta nyt kun se on kokenut muutenkin valtavia muutoksia varsan vieroituksen, uuden paikan, uusien hevosten ja uusien ihmisten muodossa.

Jääköön tämä nyt tälläiseksi koontipostaukseksi viime kuukausien muutoksista ja hieman tulevaisuuden suunnitelmista. Asioita on tapahtunut niin paljon, että jos kaiken kertoisin nyt kerralla, niin saisin kirjoittaa kolme päivää, joten ehkä on parempi kun yritin tiivistää kaiken mahdollisimman lyhyesti. Jos teillä tulee jotain kysyttävää, niin kysyä tietenkin saa! Seuraavissa postauksissa kun on kuitenkin jo tarkoitus päivitellä hevosten kuulumisia tuoreiden kuvien ja videoiden kera, palata ns. blogin normaalirytmiin, eli nyt on oikea aika kysyä viime kuukausien tapahtumista jos kysyttävää on.