keskiviikko 24. elokuuta 2016

Vielä on kesää jäljellä

Viikonloppuna hevosten tullessa kotiin oli vielä pakko käyttää vihreitä ja aurinkoisia päiviä hyödyksi, mitenkä muutenkaan kuin kuvaussessioiden muodossa. Kohta koittaa synkät syksyn sateet ja pimeys, joten kesäisiä kuvia tarvitaan todellakin piristämään päiviä. Jokainen nelijalkainen pääsi vuorotellen kuvattavaksi ja vaikka aina välillä touhu oli aikamoista sählinkiä, olen ihan tyytyväinen lopputulokseen. Ja voi kyllä, tuo päälläni ollut mekko on tätä nykyä muuten aivan eri värinen kuin turkoosi... Sitä pikemmittä puheitta kuvien pariin!

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

Mikä oli lempikuvasi?


tiistai 23. elokuuta 2016

Tervetuloa kotiin, Liisa!

On aika kertoa teille uudesta perheenjäsenestä, nuoresta kolmevuotiaasta Liisa-tammasta. Kävin ensimmäisen kerran katsomassa sitä jo keväällä bongattuani myynti-ilmoituksen salakavalasti "ihan vain vahingossa". Sinisilmäinen hulmuharja kolahti heti niin, että huomasin pian jo olevani pienellä maakunta-ajelulla matkalla katsomaan tätä pientä hevosenalkua. Eipä siinä kauaa tarvinnut miettiä, kun päätös oli jo tehty, tämä tamma muuttaisi meille!

Oikealta nimeltään nuori neito Siofra´s Gliss kävi kesän aikana pienellä reissulla heilastelemassa komean irlannincoborin luona ja saapui kotiin muutama päivä sitten yhtäaikaa Lordin kanssa. Kaiken kakun päälle tamma on siis kantavana ja mikäli asiat sujuvat niinkuin pitääkin, ensi kesäkuun alussa elämme jänniä aikoja odottaen hevosvauvelin syntymää. Syntyvä varsa ei jää minulle, mutta mikäli oikein muistan parin vuoden takaa, on tiineys ja pikkuvarsa-aika silti varmasti aivan unohtumattomia kokemuksia.

Liisa siis edustaa samaa rotua kuin Lordi ja on sitä vuoden vanhempi. Luonnollisesti sillä ei ole vielä ratsastettu ja ajohommatkin kaipaavat rutiinia. Tulevana talvena luultavasti opetellaan vähän ratsun juttuja ja lenkkeillään kevyesti kasvavan mahan kanssa niin selästäkäsin kuin kärryilläkin - itseasiassa tamma pääsi kokeilemaan painolastin kantoa jo tänään. Mikäli takapakkia ei tule, luulen, että minulla on jo muutaman viikon sisällä ihan toimiva maastomopo. Kovin rankasti ei tämän ikäistä viitsi vielä liikuttaa, mutta kevyt lenkki silloin tällöin tekee varmasti hyvää niin hevosen mielelle kuin mahaläskeillekin.

Liisa tositoimissa.

Kyydissä ollaan!

"Tää on ihan ok", toteaa Liisa. Minä yritän hienon ryhtini kanssa olla mahdollisimman rauhallinen liikkeissäni.


Hurmasiko tämä hulmuharja teidätkin?