tiistai 19. maaliskuuta 2013

Näin siivoan karsinan.

Nyt saattekin pitkän tarinan, miten siivoan karsinan.

Aloitan siivoamisen sillä, että otan ensimmäisenä vastaan tulevat kikkareet pois. Tämän jälkeen kaavin vuorotellen joka kohdasta puruja pois, jotta näen, missä on märkää. Kun paikannan tälläisen kohdan, vietän varmaan sen viisi minuuttia ottamassa kaiken mahdollisen märän kohdasta pois. Todellakin se kaikki on pakko ottaa pois, muutamaakaan märkää purua en voi jättää.

Kun sen olen tehnyt, jatkan vielä kikkareiden metsästämistä ja samalla poimin vastaantulevia heinänkorsia. Tämän tehtyäni siirryn Lillan heinänurkkaukseen ja otan joko puruun sekoittuneet tai sitten ihan kaikki heinät nurkasta pois. Lilla on todellakin nirso syömään heiniä sisällä (ulkona se kyllä tuntuu syövän niin paljon, kun sinne vain sitä kannat) ja se jättää lähestulkoon aina sen saman määrän heinää yön aikana, olit sinne vienyt sitten paljon tai vähän. Sen tapana on myös potkia niitä puruja sinne heinien sekaan, jonka vuoksi ei sitten niitä voi varmaan syödä. Liekö liian ällöttävää. Yleensä parin päivän välein otan kaikki heinät nurkasta pois ja joka toinen päivä jätän ne heinät, joissa ei ole purun purua (eli vähän...).

Sittenhän karsina on periaatteessa siivottu. Mutta perfektionistina ei ole niinkään epätavallista, että saatan viettää jopa melkein tunnin vielä kerätessäni heinänkorsia karsinasta. Saman kohdan saatan käydä viisi kertaa läpi, jotta varmasti kaikki heinät on otettu pois. Jopa sen jälkeen, kun olen kottikärryt työntänyt oven edestä pois, saatan palata karsinaan hakemaan jotain yksinäistä kortta.

Teille ehkä selvisikin jo, että tosiaan inhoan niitä korsia karsinassa. Jos niitä näkyy purujen seasta, mieleni tekee alkaa huutaa. Siksi yritän siivota aina kaikki heinät pois. Toinen yhtä ärsyttävä, ellei ärsyttävämpi asia on purun tummuminen. En voi sietää sitäkään. Siivoankin aina kaiken mahdollisen märän pois ja välillä otan vähän ylimääräistä, jotta se ihan kaikki märkä on aivan varmasti poissa ja ettei puru pääsisi tummumaan. Lillastakin huomaa, että jos puru on tummaa, se ei nuku pitkällään (ei ole puruja aamulla hevosessa). Taidetaan olla yhtä tarkkoja karsinan siisteydestä molemmat...

Jos siivoan vieraita karsinoita ja niitä on paljon, niin en siellä yhdessä vietä varmaan viittä minuuttiakaan. Pystyn siivoamaan nopeasti ottaen märän ja kikkareet pois, mutta oman hevosen kohdalla olen jotenkin ihan ylitarkka karsinan siisteydestä ja siksi siivotessa meneekin aina aikaa.

Ennen siivousta.

Siivottu karsina.

Vielä pakollinen kuva pullasta vuorokausin 306 (:

10 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Niinhän sitä tulee tehtyä : D Joku pakkomielle pitää karsina samannäköisenä, kuin jos olisit vienyt sinne kokonaan uudet purut, mutta ei kai se nyt ihan huono tapakaan varmasti ole. Aikaa vievä vaan : D

      Poista
  2. Siististi siivoot.=) Itelläni on sama ongelma. Jos nyt ongelmaksi voi sanoa, koska onhan se ihan hyvä asia.=D

    VastaaPoista
  3. Kakkaako se ollenkaan, kun tuossa ennen-kuvassakaan ei juuri paljoa mitään näy :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On siellä aina varmaan neljä läjää, mutta ne on tuolla purujen alla piilossa :D

      Poista
  4. Itellä vähän sama "ongelma", ei nyt ehkä noin "paha" mut kuitenkin :)
    Mietin että oletko ikinä kokeillut Lillalla heinäverkkoa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon miettiny heinäverkkoa, mutta en halua, että hevonen joutuu syömään "ylhäältä". Olen kuullut, että hevosella heinästä tuleva pienikin pöly valuu sitten sieraimia kautta pihalle, mutta jos hevonen joutuu syömään pää ylhäällä, se ei toteudu. "Ylhäältä syöminen" voi ilmeisesti olla osasyynä pitkän kuljetuksen jälkeiseen pieneen "flunssaoireiluun". Tästä en tiedä, onko joka sana totta, mutta itse olen näin kuullut. Kuitenkin olen miettinyt, onnistuisiko, jos olisi joku iso astia, jossa heinät olisi : D Luultavasti ei, koska Lilla kuitenkin saisi kaikki heinät sieltä puruihin ja aamulla se astia olisi ihan jossain muualla kuin siinä nurkassa.

      Poista
  5. Moikka! Olen lueskellut blogiasi nyt keväällä, ja päätin kerrankin laittaa oikein kommentin. Mulla on myös samanrotuinen tamma, joka itsekin inhosi puruihin sekoittuneita korsia. Ratkaisin asian niin, että heinäverkko on viritetty normaalia matalammalle. Nyt on karsina siisti joka aamu, ja hevonen syö heinänsä tyytyväisin mielein. Jos haluat vilkaista meidän eläintarhaa, löytyy koko konkkaronkka osoitteesta www.isomamma.blogspot.fi.
    Hyvää loppuodotusta teille! toivoo, Krista

    VastaaPoista