sunnuntai 4. elokuuta 2013

Nyt lähti, uusi alku!

Uusi alku. Raksuttaa... Mikä!?

Olen tehnyt nimittäin sellaisen päätöksen, että meidän elämä muuttuu kohti parellia. Siitä tulee meille elämäntapa, ei satunnainen "narunpyörityshetki", vaan jokapäiväisessä elämässä mukana oleva asia. Tarkoituksena on saada eritoten Lillasta vieläkin luottavaisempi ja mikä tärkeintä, hevonen, joka haluaa olla minun kanssani.

Haluan, että opettelemme yhdessä parellielämän "saloja" ja toivonmukaan saamme remontin tarpeessa olevaa suhdetta paremmaksi. Tai no, remontin ja remontin, mutta haluan kehittää sitä pidemmälle siitä mitä se nyt on. Veikkaan, että aika monella on "samantapainen" suhde hevoseensa kuin minulla nyt Lillaan ja Lahjaan, mutta nyt haluan oppia kuuntelemaan hevosta paremmin. Päämääränä on se, että Lilla luottaa entistä paremmin ja tosiaan se, että myös se tykkäisi yhdessä tekemisestä. Lahja on oikeastaan melkein jo pidemmällä "parellielämässä", varmaankin johtuu siitä, että olen totuttanut sitä maastakäsin eri asioihin ja tiedän sen koko historian ja olen ollut sen elämässä koko ajan, sekä Lahja näyttää tykkäävän yhdessä tekemisestä. Lillan kanssa olen oikeastan keskittynyt vain ratsastamiseen, enkä niinkään maastakäsittelyyn ja "suhteeseen" hevosta kohtaan. Tuntuu melkein siltä, kuin se olisi joku kone, jota käyn liikuttamassa ja piste. Siltä ei pahemmin kysellä mitä mieltä se on asioista, ne on vaan tehtävä. Ei ihmekkään, ettei Lilla todellisuudessa halua oikeasti olla kanssani - miksi haluaisi, kun hevoselta ei melkeimpä koskaan kysytä, mitä mieltä sinä nyt olet tästä asiasta? Ja miksi haluaisi, kun minä en kuuntele sitä tarkemmin, enkä tiedä, mitä sillä on todellisuudessa sanottavaa?

Olen tutustunut aika urakalla parelliin tässä parin päivän aikana ja paljoakaan en vielä tiedä, mutta me nyt lähdetään siitä, että aletaan leikkimään seitsemää eri leikkiä, aloittaen ensimmäisestä ja pikkuhiljaa kun opitaan, niin siirrytään seuraaviin. Armin ja Sandran parellielämä -blogista löytyy pienet selitykset jokaisesta leikistä, varmaan tulee tehtyä itsekkin vastaavanlainen esittelysivu noista, kunhan nyt vaan itse päästään ensin alkuun tässä. Parelliin kuuluu myös neljä tasoa, joista nyt siis ensimmäisenä lähdetään tavoittelemaan tason yksi suorittamista.

Jos nyt sana parelli meni ohi, niin se siis tarkoittaa luonnollista hevostenkäsittelytaitoa ja siinä nimenomaan aion käyttää Pat Parellin oppeja. Google on kaveri, jos haluatte etsiä lisää tietoa.

Tämä hölömöläinen oli valinnut nukkumapaikakseen taas kerran sen kaikista paahtavimman seinänvieruksen.


Toinen tutustui vesiletkuunkin tarkemmin. Ei taaskaan pelota!

34 kommenttia:

  1. kiva saada lisää "mielenkiintoista" luettavaa, sillä moni blogi ei tästä aiheesta kirjota :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, itse olen yrittänyt etsiä yleensäkkin edes siitä parellista tietoa, mutta lähes kaikki on englanniksi ja englannintaitoni... köh.

      Poista
  2. Älä sentään ihan pöllöksi rupea. Itse en oikein tykkää näistä. Menee niin helposti liiallisuuksiin :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa olla jo myöhäistä sanoa, olen jo päätökseni tehnyt (: Täytyy vaan muistaa, että tekee kaiken hevosen ehdolla ja että hevonen ei yksinkertaisesti voi osata/ ymmärtää/ ei ole "henkisesti valmis" tekemään kaikkea heti, joten kärsivällisyys ja aika on paikallaan.

      Poista
    2. Miten ihmeessä joku voi pitää "pöllöytenä" jotain noin upeaa :D...

      Poista
    3. Joku ehkä pitää siksi, jos on nähnyt niitä esimerkkejä, joissa ihmisellä on vain mennyt kärsivällisyys hevoseen, kun se ei tee kaikkea heti ja täydellisesti. Sillä saa vaan suunnan huonompaan, mutta minä nyt todella aion yrittää oppia kuuntelemaan sitä hevosta paremmin ja tiedän, että siihen todellakin tarvitaan aikaa. Oikeastaan tämä parellijuttu taitaa opettaa enemmän ihmistä kuin hevosta.. Itsehän siinä opettelee ymmärtämään hevosta ja käyttämään kehonkieltä hevosen kanssa.

      Poista
    4. Tai sitten ne on kateellisia...

      Poista
    5. Hah! Kateellinen en ole. Tarkoitan vain sitä että joillain on mennyt hieman yli jo tämä luonnonmukaisuus. Siis se että ei saa suunilleen antaa mitään valmistetta vaan kaikki pitää olla jotain yrttejä. Se että jotain tuollaista tekee on ok, mutta se vain menee useasti hieman liioitelluksi :(

      Poista
  3. I H A N A A! Tiiätkö minäki oon tässä pohtinu, että haluaisin oikeesti että hevonen seurais vapaanakin, ilman aitoja, ilman pelkoa että se häippäsee ja sehän saavutetaan sillä että hevonen haluaa olla ihmisen kanssa... Armia ja Sandraa olen minäkin seurannut ja miettinyt, vieläkö mekin ruvetaan kokeilemaan. Ollaan vaan jo monta juttua opeteltu eri avuilla niin en tiedä viittinkö lähteä muuttamaan niitä jotta pääsis sitte levelejä läpi.

    Jään seuraamaan teidän blogia erityisellä mielenkiinnolla tästä lähtien!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin oli eri apuja kuin nyt, kyllä hevonen oppii ne uudetkn avut nopeasti :) Esim nykyään jos "näpäytän" porkkanakepillä Armin takaosaa se väistää sivulle (maastakäsin sekä selästäkäsin), ennen se olisi lisänny vauhtia (:

      Poista
    2. Joo, alkoi kanssa itseä kiinnostamaan ja kun kyse on jostain, jonka tietää, että voisi ahkeralla työllä saavuttaa, niin sehän on menoa sitten! Lillan ja minunhan suhde on nyt sellainen, että kaikki perusasiat hoituu ja hevonen tekee mitä pyydetään, mutta kun tietää, että voi kehittää suhdetta pidemmälle ja eritoten "hevoselle paremmaksi", niin alkaa tuntua heti, ettei entisellä tavalla enää voi jatkaa.

      Poista
    3. Iitu: Luulen että tiedän tismalleen mitä tarkoitat <3, huippua kun tulee se fiilis että jes, tuohan aattelee juuri samoja ajatuksia kuin minäkin. Meilläkin on ihan normaali suhde hevoseni kanssa, ellei jopa tavallista parempi. Mut se side puuttuu joka pitäis sen mun rinnalla ilman narua kaikissa tilanteissa. Ei tarvi kauan miettiä kumpi vie voiton: ruoho vai minä, kyllä pitää olla vähintäänkin omena kädessä jotta se aattelee että no voin mä sen tulla ottaa

      Parellilife: Uskon että inspiroit monia esimerkilläsi, se mitä olette saavuttaneet on jotain todella spesiaalia. Minä hauduttelen tätä asiaa vielä ja katson jos rupeisin muuttamaan apuja vähän siihen suuntaan. Itseasiassa ensimmäinen askel on jo otettu eli oon antanu sen vain seisoa paikallaan ja sivelen raipalla -ennen ajattelin että raippa tarkoittaa heti eteenpäin ajavaa apua ja että on ristiriitaista pyytääkin hevosta seisomaan paikallaan.

      Poista
    4. Lillaa olen kanssa totutellut tuohon raippaan. Se pitää sitä oikeastaan kanssa vain välineellä, jolla joko pyydetään eteen-, taakse- tai sivullepäin. Siksi se ei oikein voi vielä käsittää, että se voi todellakin vain seisoa paikallaan, jos normaalisti heiluttelee raippaa hevosen ympärillä. Tässä sen näkee - hevonen on oppinut seuraamaan vain raippaa. Tarkoitus kun olisi ollut, että se kuuntelee kehonkieltä ja sen energiaa, ja sitä raippaa/ porkkanakeppiä/ köyttä, mikä nyt onkaan vain käytetään apuna tarvittaessa. Mutta mites se hevonen kehonkieltä seuraa jos ei itse ole osannut viestittää sille oikeita viestejä.

      Poista
  4. Suhde hevoseen on kyllä hyvä olla hyvä, niin eri asiatkin sujuvat varmaan paremmin.

    Lahja on söpö noissa kuvissa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nytkin kaikki asiat sujuvat hyvin, mutta kun tietää, että ne voisi toimia vieläkin paremmin.

      Poista
  5. Älä puhu tollasia, etteikö Lilla välittäisi siusta!! Ei teillä menis noin hyvin jos se "vihais" sua!
    Itelläki on välilä samanlaisia tunteita, muttakun hevonen hörähtää, painaa pään syliin tai kävelee vastaan laitumella tekisi mieli huutaa: "Se tykkää musta! mä rakastan sua heposeni"

    Mutta parelli on hyödyllistä ja aivan mahtavaa, jos sen saa toimimaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyse ei ole siitä, että Lilla vihaisi minua. Vaan siitä, että meidän suhteemme voisi olla parempi. Minä voisin alkaa opetella kuuntelemaan hevosta paremmin ja sitä kautta saada hevosenkin tuntemaan olonsa turvallisemmaksi ja "kiinnostavammaksi" seurassani.

      Poista
  6. Attelitko alkaa ruokkimaankin luonnollisia ruoka tuotteita,ottaa kengät pois ja sillein?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En, tosin Lilla on ollut helmikuusta kengättä (:

      Poista
    2. On jotenkin jännä miten joku voi reagoida noin kuten tämän kommentin anonyymi :D. Meidän meno on varmaan sitten ihan hirvittävää kun nuo kaikki ehdot täyttyy ;) (paitsi ettei se luonnollisten ruokatuotteiden syöttö tarkoita että se söisi pelkkää yrttiä, vaikka yrtit onkin osana ruokavaliota ;) )

      Poista
  7. Odotan mielenkiinnolla tätä teidän parelli-juttua, ties vaikka itsekin innostuisi! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi kyllä mukava saada joitain muitakin "mukaan" tähän hommaan, voisi seurata toisten hevosten kehittymistä jne. (:

      Poista
    2. Minä oon kyllä aika hilkulla lähteä. Olen nimittäin katsonut tuon ekan dvd-sarjankin jo...

      Poista
  8. Hyvä suhde hevoseen on tietysti tärkeä, mutta luulen, että hevoselle joka on tottunut kuolaimiin, kuolaimettomiin vaihtaminen on oikeastaan ihan sama ja joillekin voi olla jopa sellainen, että " jes nyt pääsen pois töistä kun ei tarvitse olla tuntumalla tai voin mennä vähän sinnepäin".
    Eikä varmastikaan joka hevosta satu kuolaimet ja jos, niin varmasti ratsastaja osaa vaihtaa oikeanlaiset.

    Oma on tietysti päätöksesi, mutta toivoisin ainakin että blogi ei menisi pelkästään tän tietyn jutun esittelyyn/läpikäymiseen.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minä ainakin hackamoreilla, millä olen mennyt nyt olen pyytänyt hevosen työskentelemään ihan normaalisti, eikä se ole päässyt "luistamaan" töistä yhtään sen enempää, mitä kuolaimillakaan. Kuolain ei ole mikään nippelikonsti, jolla saisit hevosen työskentelemään paremmin.

      Poista
    2. Eikö tuo mitä Maiju sanoi, juuri näytä sen, että kun hevosta ei voi pakottaa työhön kuolaimen kera niin se valitsee mieluummin jonkun muun aktiviteetin. Mitä jos se valitsisi sen työnteon ihan aidosti... se oli varmaan mitä tässä haettiin ja se olisi tosi hienoa. Vaikka kuolain ei satuttaisi kokoaikaa niin se on varma, että sillä saa aikaan kipua, ja kun se on suussa, hevonenkin tietää että se mahdollisuus on... No, sama se on kuolaimettomallakin, saa niilläkin aikaan sen kivun uhan. Kun otetaan päävehkeet pois, rupee olemaan jo vaikeampaa. Jos istuu hevosen selkään kera kaulanarun niin ainakin omani ois mahdotonta saada motivoitua ruohopohjalla työskentelyyn, siinähän yrittäsin saada päätä ylös...Se onnistuisi vain jos kanssani työskentely olisi hevosen mielestä oikeasti mukavaa ja motivoivaa.

      Tämmösiä oon vaan pohtinut :D

      Poista
    3. Täytyy vielä lisätä että kuolaimettomillakin saa aikaan kipua mutta se vaatii ihmiseltä enemmän yritystä ja voimaa, kuolain aiheuttaa pienemmällä voimalla kipua.

      Poista
    4. Kyllähän parellissakin ratsastetaan kuolaimilla, mutta vasta sitten kun ohjia ei oikeasti tarvitse. On olemassa montaa huippu ratsastajaa jotka käyttävät parellin metoodeja mutta kisaavat kuitenkin, ne käyttävät vain kuolainta eri tavalla... Menkää youtubeen ja katsokaa joku video missä leikitään "game of contact" niin näette:)

      Poista
    5. Itsekkin olen miettinyt, jos pitäisi ne kuolaimet, mutta opettelisi niilläkin ratsastamaan siis niin, että ne ohjat on periaatteessa vain tuntumalla ja vain kädessä, eikä niillä tehdä mitään ylimääräistä. Täytyy vielä tuohon tutustua tuohon "parelliratsastamiseen" enemmän, mutta en ole poissulkenut haaveita käydä tulevaisuudessa välillä pikkukisoissa, joten joku keino pitäisi keksiä ratsastamisen kanssa, miten pystyn käymään kisoissakin. Varusteetta kun sinne ei mennä :D

      Poista
  9. Vähänkö ihana, minäkin jään seuraamaan blogiasi aivan uudella innolla. :) Todella kiva, että on niitä muitakin, jotka ovat kiinnostuneita luonnollisesta hevosmiestaidosta! Itsekkin olen harkinnut jo pitkään parellia ja siihen tulokseen olen tullut, että sen aloitan. Olem myös samaa mieltä, että liian vähän on blogeja, jossa olisi parellista ja luonnollisesta hevosmiestaidosta asiaa!

    VastaaPoista
  10. jos vaan mahdollista niin kannattaisi käydä leirillä Hippiinassa http://www.hippiina.com/, siellä itse opin Parellin perusteet :)

    VastaaPoista
  11. Oletkos miettinyt Monty Robertsin oppeja? Ne taitavat olla vähän erilaisempia.

    VastaaPoista
  12. Heh, varsat ja niiden epäloogiset nukkumapaikat :') Meidän edesmennyt varsa tykkäs nukkua emänsä mahan alla, vaikka se oli ekoina päivinä hyvin vaarallinen valinta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, Lahja on kahdesti pyöräyttänyt karsinassa itsensäkkin niin ympäri, että sillä on jalat seinää vasten ja saanut kääntää varsan toisinpäin.. Kummallakin kerralla se on siellä kyllä tyytyväisenä nukkunut, ihme varsa, vaikka on ollut todellakin jumissa! :D

      Poista