tiistai 28. tammikuuta 2014

Varsojen touhuja koko postauksen verran

Toistettiin tänään Lahjan kanssa eilinen lenkki, tällä kertaa kera kameran. Tänään uudet maisemat ei aiheuttanutkaan enää niin paljon ihmetystä Lahjalle, kun tuttu reittihän kyseessä jo on. Autokin tuli edestä ja takaa tiellä ohi, eikä varsa ollut moksiskaan, kuten ei ennenkään ole ollut. Onneksi autoilijat varsan rauhallisuudesta huolimatta osoittivat olevansa viisaita ja hiljentivät kiitettävästi kuitenkin vastaan tullessa. Juuri pari päivää sitten tuli ajeltua ohi ehkä maximissaan minuutti sen jälkeen, kun auto oli törmännyt hirveen, hirvi kuolleena tien reunassa ja auto metikössä ja kolme autoa pysähtynyt juuri auttamaan ja viemään varoituskolmioita. Se hevonen kun kuitenkin on lähes samankokoinen kuin hirvi (ja supervoimat omistava ihminenkään ei saa hevosta kuitenkaan pideltyä, jos se säikähtää jotain), eikä sekään varmasti auton nokkapelillä tunnu yhtään sen mukavammalta.

Lahja on aloittanut paksuturkkisimpana karvanlähdön ensimmäisenä. Hevosten sisäinen kello alkaa pikkuhiljaa siis kertoa, että kesää kohden mennään, kohtahan tässä on jo toukokuu. Sitä odotellessa, kunhan kaikki menisi vain hyvin tiineyden suhteen. Hysteriani Lillan tiineyden suhteen onkin ollut huolestuttavan vähäistä tänä vuonna, mutta nyt se on taas palannut! Saatte ilomielin lueskella ensi kevään virkkeitä, jotka päättyvät lauseeseen jos tiineys menee hyvin.


Näin sitä mennään, Lahja kuulastelee, mitä vauhtia sitä tässä ollaan menossa.


Vielä kovin paksuturkkinen, saa nähdä minkälainen hevonen karvan alta paljastuukaan!


Lolallakin oli tavallista tapahtumarikkaampi opiskelupäivä tänään. Tavanomaisten harjaus- ja kavionputsaustuokioiden lisäksi varsa sai ne kuolaimet suuhun, mutta myös valjaat. Niitä piti vähän soveltaa ja koota monista osista, mutta kyllä nuo harjoitteluvälineenä menevät. Joten eikun valjaat selkään ja vähän kävelemään. 

Eihän nuo kovin kummoiselta vaikuttanut Lolan mielestä. Tehtiin vähän pysähdys- ja liikkeellelähtöharjoituksia. Lisäksi taluttaessa pitäisi löytyä askellaji nimeltä ravi. Juoksuun lähteminen on vain aiheuttanut varsalle jonkin sortin järkytystä ja hämmennystä, joten ensin on pitänyt siedättää Lola siihen, ettei se välitä kun minä juoksen. Tai ainakaan pysähdy paikalleen toljottamaan sen näköisenä, että "Mitä sä hullu teet?". Tänään tulikin ensimmäiset kunnon raviaskeleet, vieläpä ne valjaat päällä ja varsa sai tietysti roimasti kehuja. Kun yksi kerta on ravattu, tulee se ravi löytymään varmasti tulevaisuudessakin, joten paljon pienien ravipätkien harjoittelua on tiedossa. Aika pian päästään harjoittelemaan varmasti sitä näyttelykehässä esittämistäkin ja kolmiossa juoksemista, kun ravi löytyi nyt.

Lola yrittää, josko kuolaimet vaikka lähtisivät haukottelemalla.

 

10 kommenttia

  1. Tuleeko lolaa ikävä kun se lähtee?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole ehtinyt ainakaan vielä kiintymään siihen kovin paljoa, nuo karvajalkaiset jääkarhut on enemmän niitä "omia hevosia" (:

      Poista
  2. Kyllpäs lolakin on jo rohkea :) Hienoa työtä olet kyllä tehnyt molempien kanssa ^^

    VastaaPoista
  3. Onpa Lahja viellä takakorkea siitä taitaa kasvaa aika iso :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iso ja iso, säkäähän sillä oli pari viikkoa sitten "vasta" 129cm, mutta takakorkeutta veikkaan ainakin 135cm asti riittää. Kyllä Lahja varmaan äitinsä (140cm) ohittaa (:

      Poista
  4. Miksi tuolla parellin 7 leikkiä sivulla on vaan kolme leikkiä? :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen unohtanut laittaa loput, kun tein niistä silloin joulukalenteriluukut.. (:

      Poista