maanantai 24. helmikuuta 2014

Taas valkeaa nelijalkaista

Vähän lisää jälleen koirajuttuja. Hevosihmiset varmaan kohta vähintäänkin lopettaa blogini lukemisen, jos koirajutut ei kiinnosta, mutta omista eläimistä tänne on tarkoitus kirjoittaa ja tämä nelijalkainen valkea otus kuitenkin tällä hetkellä vie eniten aikaa päivästä. Sisäsiistiksi opettaminen, ruokailu neljästi päivään, perusasioiden opettelua (istu, maahan, paikka jne.).

Lyyli sai kuluneen lyhyen hihnansa tilalle uuden hienon hihnan ja kaveriksi sille hurtan pannan yhteensopivassa värissä tietenkin. Ällöpinkkinä, mutta menkööt. Omat kynsisakset ja tulevaisuudeen tarpeeseen karsta tuli myös hankittua. Niin ja onhan Lyyli saanut leluvarastoonsa purulelun ja vetoköyden. Puukapulat taitaa olla kuitenkin se paras juttu... Ja kun aina voi hakea uuden ja jälleen uuden puukopasta! Tuloksena päivän jälkeen kaksikymmentä puukalikkaa lattialla.




Lyylin kippo ja toisen päiväannoksen ruokaa: riisiä, koiran jauhelihaa, keitettyä porkkanaa, raejuustoa ja papuja

Lillan maha jatkaa laajentumistaan ja elää omaa elämäänsä. Alkaa tuntua potkut jo selästä käsin, mutta eihän siihen laskettuunkaan ole enää kuin reilu pari kuukautta... Tai sanotaanko, että melkein kolme kuukautta. Jännittävää odotella, millainen kaviollinen eläin mahassa on.

8kk1vko


"Ni hei saiks täältä aina niitä herkkuja...?"

20 kommenttia:

  1. Tuo Lyyli on kyl aivan ihana!:) Ja en saanu mun kysymykseen vastausta niin kumpaa toivoisitte, orivarsaa vai tammavarsaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsan sukupuolella ei ole väliä (:

      Poista
  2. Lyyli ja sun hevoset on tosi ihania! Miutenkin tykkään lukea blogiasi :)

    VastaaPoista
  3. Ihana Lyyli! :3 kyllä ainakin minä mielelläni luen myös teidän valkoisen nelijalkaisen kasvamisesta. Hah kun itseäkin alkaa ihan jännittää Lillan varsominen. Tässähän pääsee ihan mukaan fiiliksiin! :D

    VastaaPoista
  4. Kannattaa se koirien kynsien leikkuu/siihen totuttaminen aloittaa jo nyt. Esim. tassujen kosketteleminen, nostaminen ja kynsien hellä painaminen sormien väliin. Saattaa myös olla, että sun koira ei sitä huomaakkaan kun ne kynnet leikataan. :) ja lisäksi pesemisen. Kylpyhuone nimittäin saattaa olla pelottava paikka jos äänet kaikuu :D Anteeks ku neuvon näin paljon, mutta haluun vaan, että sun koiran koulutus onnistuu hyvin kun hevosten kanssakin se onnistuu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on juuri tämä ilmiö, että jos jotain en blogiin kirjoita, oletetaan etten ole tehnyt sitä. Lyylin kynsiä on leikattu jo muistaakseni kolmen viikon iästä, meillä kaksi kertaa ja pestykkin on jo kerran (: Eli kyllä, kynsiä on leikattu ja koira pesty ;)

      Poista
  5. Hei! Hieno blogi.

    Pari asiaa rupesi askarruttamaan :) Mikä ic-tamma Matamin oikea nimi oli? Miksi luovuit siitä? Entäpä mitä kautta löysit Lillan, taikka mikä sai sinut ostamaan sen vaikka ilmeisesti olit hieman vastahakoinen?

    Hienoa, kun joku vielä harrastaa cobiensa kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matan oikea nimi oli Madeleine de Kruif. Siitä oli pakko luopua silloisen elämäntilanteen vuoksi, josta en halua enempää julkisuuteen kertoa. Mutta toisaalta kun ajattelee, olisi menettämisen tuska ollut varmasti suurempi, jos Mata olisi itselle jäänyt, sillä se menehtyi 2012, epäilen tähän suureksi syyksi pahenevan puhkurin ja jalkaongelmien (jäykkyyden, kompasteli jo meillä paljon, ehkä nivelrikkoa?).

      Löysin Lillan ht.netistä. Olin etsinyt jo puoli vuotta hevosta, joista kolmesta kauppa jo alustavasti sovittiin, mutta aina ne meni myttyyn. Milloin omistaja tulikin toisiin aatoksiin, ei päästy sopuun tai hevonen ei ollutkaan terve. Lilla oli "ihan ok" kokeilukerralla, ja jo kovin epätoivoisena päätin ottaa sen, vaikka osaamaton ja IC ei silloin kuulostanut kivalta yhdistelmältä. Nyt kuitenkaan en luopuisi, eikä ikinä varmasti omistukseen tule kuin irlannincobeja edustavia hevosia!

      Poista
  6. Ainiin, pitipä vielä kysyä, että aiotko ruveta tosissasi kasvattamaan, kun toinen varsa jo Lillalle on tulossa? Lahja on muuten supersuloinen :) Onko sinulla hänelle jo tulevaisuudensuunnitelmia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kahden varsan perusteella varmastikkaan voi sanoa kasvattavansa rotua, kun itselle vielä varsat tulossa. Mutta ehkä joskus myöhemmin voisi tehdä yhden varsan myyntiinkin? Rahaahan sillä ei saa, mutta odotusaika ja varsalle elämänoppien opettaminen on mukavaa!

      Poista
  7. Lisää kyssiä.. Minkä tyyppisiä hevosia kävit katsomassa ennen Lillaa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joukkoon mahtui irlannincobia, shireä, suokkia ja puokkia.

      Poista
  8. Kannattaa nuo kuivat nappulat turvottaa kun annat raakaa lihaa samaan aikaan. Kuivat naput ja raaka liha kun sulaa eri aikaan niin voi tulla vatsan väänteitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on ihan höpöhöpöjuttuja. Jos näin olisi, kaikkihan sulaa hieman eri tahtia. Myös ne kasvikset sun muut. Ei se susikaan katsele, syökö nyt tuon tuosta ensin ja vasta sitten toista, ettei vain tule vatsavaivoja, kun ruuat sulaa eriaikaan. Kyllä sillä koirallakin on ihan ruuansulatusjärjestelmä, joka osaa toimia. Toki jos varjellaan koiraa ja syötetään sille vain mössöjä ja vain yhtä ruoka-ainetta kerrallaan, ei sitä kannata ihmetellä, jos on jostain hieman erilaisesta vatsa sekaisin, kun ruoansulatuksella ei ole ollut töitä.

      Nappulat on ihan hyvä syöttää kuivana, tulee koirallekkin vähän pureskeltavaa, eikä hotki niin. Hotkimisesta se vatsa voi alkaa ärtyilemään, jos ei pureskele kunnolla.

      Poista
  9. Komppaan edellistä anoa, pennuille nappulat turvotetaan:) En nyt ehtinyt lukemaan onko joku jo sanonut tästä, mutta älä missään nimessä salli puiden kuljettamista, järsimistä tms. Meillä koira kanteli ja jonkun verran pureskeli pienenä puukalikoita, muttei syönyt. Noh tässä yksi ilta otti taas kepin ja alkoi järsimään (sillä on kyllä luitakin muttei kelpaa.......) ja meinasi sitten tukehtua:( Jouduttiin ell viemään ja sieltä löytyi tikku takahampaiden välistä jumissa eli ei onneksi ollut nielaissut, mutta äiti kädellä tunnusteli ennen ell lähtöä niin ei siellä mitään tuntunut. Eläinlääkäri kielsi sitten tottakai keppeihin koskemisen, mutta arvaas vaan totteleeko enää kun ei pentuna kielletty... päinvastoin mitä enemmän kieltää sitä enemmän yrittää haalia keppejä, puukalikoita yms. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ainakaan minä turvota, hampaille ihan hyväksi kun tulee vähän pureskeltavaa. Ja ruuansulatuksellekkin, eihän koira kestä tulevaisuudessa mitään, jos aina vaan syötetään puoliksi jo "sulatettuja" mössöjä.

      Lyyli ei saakkaan ottaa itse puukopasta puita, mutta ei koira opi hetkessä sitäkään asiaa. Salaa saattaa käydä hakemassa, nyt on alkanut jo oppia, ettei puukapuloita kopasta oteta. Mutta olen kyllä vissisti eläinrääkkääjä, kun joskus annan pennulle kapulankin leikittäväksi... Nimenomaan annan, itse ei saa hakea, mutta antaa voin ;) Jos varjelemaan lähtisi, eihän koiralle saisi antaa mitään: sehän voi tukehtua! Iik. Vaikka veteen. Tai nappuloihin. Tai...

      Kyllä joskus niitä vahinkoja käy. Meilläkin on joskus eläinlääkärillä kaivettu koiralta neulaa peräsuolesta ja niinedespäin, mutta liika varjelukaan kaikelta ei ehkä ole se paras vaihtoehto.

      Poista
  10. Oi kun lyyli on ihana!

    VastaaPoista
  11. Mahtavaa kun jotkut tulee huolehtimaan toisten koirasta.. Jos osaat varsankin totuttaa perushoitotoimiin niin ehkä homma toimii koirankin kanssa? :D Vaikka he ei pahaa tarkota niin ei sitä tarvi päteä, varsinkaan kun ei ole ensimmäinen koira perheessä. Ja tuo ettei keppejä tai puita saisi syödä kun voi tukehtua ja ties mitä.. Meidän koira on hajottanut jokaisen lelun järsimällä ne puhki, vaikka lelut oli koirille tehtyjä. Tennispalloistakin järsii sen keltaisen nukan pois! Ei sitä eläintä voi paimentaa jatkuvasti ja vahinkoja sattuu aina. Mutta propsit sulle että jaksat kärsivällisesti ja asiallisesti vastata näille pätijöillekkin!

    VastaaPoista