tiistai 18. marraskuuta 2014

Naksutuksen ensikosketus

Lordi tutustui muutama päivä sitten naksuttimeen ja samalla minä sain ensikokemuksen tuohon suosittuun koirankoulutusmenetelmään. Ennen Lahjan kanssa ollaan tehty samoja juttuja, mutta olen käyttänyt äänenä vain "hyvä" sanaa. Lahjankin kanssa tehtiin samalla samat asiat kuin Lordin kanssa, mutta se osaa tämän jo, joten merkkiäänen vaihto ei ollut niin hankala juttu.

Lordin kanssa opeteltiin ihan perusasiaa, luopumista. Kokonaisuudessaan sen opettelemiseen meni viisi minuuttia. Luopuminen tarkoittaa ihan yksinkertaisuudessaan vain sitä, että hevonen kääntää päänsä poispäin kun sen turvan alle tarjotaan suljetussa kädessä herkkupalaa. Vasta nyrkin avattua hevonen saa ottaa namin ja sitä ennen se ei saa hamuta kättä (eli pitää kääntää päänsä poispäin).

Ekaksi opeteltiin yhdistämään ääni palkintoon, eli ruokaan. Se onnistuu helposti tarjoamalla hevoselle joitakin kertoja palkinto samaan aikaan naksahduksen yhteydessä. Sen jälkeen viivästytin hieman ja laitoin tarjoilukipon turvan alle vasta hieman naksahduksen jälkeen.

Tässä vaiheessa Lordi oli oppinut jo, että ehdollisesta vahvisteesta (ääni) seuraa ehdoton vahviste (ruoka). Toisinsanottuna varsa ehdollistui merkkiäänelle ja aina sen kuullessaan tietää saavansa palkinnon. Mikäli naksutinta alkaisi huvikseen vain naksutella, tapa sammuisi pikkuhiljaa ja äänestä tulisi taas merkityksetön. Siksi aina naksautuksen jälkeen on annettava palkinto, mikäli opitun haluaa pysyvän muistissa.

Siirryttiin asiaan, eli luopumisen opettelemiseen. Otin kauroja nyrkkiin ja asetin sen hevosen turvan alle. Ensimmäinen reaktio oli ihan normaali, eli Lordi alkoi hamuta kättä. Kun se vahingossa käänsi päänsä poispäin, naksautin ja avasin nyrkin. Toistoa tehtiin alle kymmenen kertaa, kun Lordi tajusi jutun idean jo. Luopumisen opettelemisessa kannattaa olla nopea ja naksauttaa aina kun hevonen kääntää päätään pois. Ei kuitenkaan haluta opettaa hevoselle toimintasarjaa, eli ensin hamuamista ja sitten pään kääntöä pois vaan vain jälkimmäinen. Siksi kannattaa palkita joka kerta heti oikeasta, eikä ajatella, että "En minä nyt tällä kertaa anna, koska enhän edes vielä ehtinyt pyytää". Tästä on sen verran kokemusta, että esimerkiksi Lilla aikoinaan oppi aluksi toimintasarjan, eikä vain sitä luopumista, joka oli tarkoitus.

Kohta alkaa olla madotusten aika, joten jos seuraava juttu ennen sitä kummankin ponin kanssa olisi matolääketuubin yhdistäminen mukavaan juttuun ja opettaminen, että hevoset ottaisivat sen sisällön suuhunsa ihan itse mielellään. Jos me onnistutaan, niin siitä juttua luvassa kohtapuoliin!


Lahjakin tutustui naksuttimeen uutena merkkiäänenä.



Lahja 1v ja 7kk

17 kommenttia:

  1. Kiva postaus jälleen kerran. Kyllä sulla on fiksuja lapsukaisia.

    VastaaPoista
  2. Millainen naksutin sulla on?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan vaan kahden euron koirannaksutin.

      Poista
  3. Hui kamala kun Lahja näyttää isolta! Ihan vastahan sitä maailmaan odoteltiin.. :D

    VastaaPoista
  4. eikö sua sattunut kun lordi hampailla napsi sua kädestä :O hui....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei, koska se ei ottanut kiinni kädestäni. Tässähän on tarkoitus juuri opettaa, että se ei koskaan opikkaan puremalla "kerjäämään" herkkuja ;) Luopumisen olen todennut todella hyväksi keinoksi. Karjuminen sun muu turha läpsiminen toimii ehkä seuraavan minuutin, mutta pysyvää tulosta sillä ei saa, vaan vain pahentaa pikkuhiljaa asiaa.

      Poista
  5. Tui kui söpöjä karvapalloja♥ On kyllä oppivainen poika toi Lordi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, varmaan tulee yhtä fiksu kun Lahjastakin, kun pääsee vähän jyvälle ja tehdään enemmän asioita (:

      Poista
  6. Hienot ja supertaitavat hepsat! :) Oppiiko ne siis juuri tuolla tekniikalla olla kerjäämättä nameja kädestä tai taskusta?
    Ajattelin että voisin parille hepalle yrittää opettaa jotain, mutta huolenaiheena just se että ne oppii kerjäämään multa nameja sitten kokoajan..
    Annatko vain kauraa vai jotain muuta palkinnoksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Periaatteessa pitäisi kyllä. Siksi heti kun kuulin luopumisesta, opetin sen jokaiselle ponille. Lordille siksi vasta nyt, että sen kanssa on vielä tosi vähän käytetty positiivisena vahvistuksena mitään syömistä, mutta aletaan kohta käyttää paljonkin, joten luopuminen on ihan ensimmäinen asia. Hevonen oppii kääntämään aina päänsä poispäin kun sille tarjotaan suljetussa nyrkissä jotain ja ottamaan tarjottavan vain, jos nyrkki on auki.

      Poista
  7. Mäkin just alottelen naksuttelua hepan kanssa. :) tosin homma on jo aiemmasta tuttua kun on sitä tehty jo possun ja vuohenkin kanssa. Mun mielestä tosi näppärä ja kätevä tapa opettaa, kun palkitsemisen ajottaminen tulee niin täsmälliseks. :) tietty ilmanki onnistuu, mutta mun makuun helpompaa näin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotkut jutut on helppoja naksuttimella, kuten tuo luopuminen, mutta joitakin toisia asioita opetan mieluummin ilman, riippuu vähän aina mitä milloinkin (:

      Poista
    2. Joo ei se meilläkään ainoona juttuna ole, riippuu mikä tuntuu tilanteeseen/ opeteltavaan asiaan sopivalta tavalta. :)

      Poista