maanantai 22. joulukuuta 2014

Luukku 22: Kuolaimet, kuolaimettomat vai varusteettomuus?


Kun kysytään kuolaimilla vai ilman, on minun aika hankala vastata siihen. Olen ratsastanut aika paljon sekä ilman, että kuolainten kanssa.

Ylipäätään suitsilla, oli ne millaiset tahansa, on tarkoitus auttaa hallitsemaan hevosta. Ratsastus perustuu paineeseen. Paine -> hevonen tekee oikein -> paine pois. Kuolaimellisilla suitsilla ohjista vetämällä paine kohdistuu hevosen suuhun ja kuolaimista riippuen myös muualle pään alueelle. Kuolaimettomilla paine kohdistuu usein turvan päälle ja niskaan.

Paine ei tarkoita aina kipua. Liian kova paine kuitenkin aiheuttaa sitä ja kivun raja on hevosilla yksilöllinen. Oli hevosilla sitten kuolain suussa tai kuolaimettomat suitset päässä, on molemmilla mahdollista aiheuttaa kipua hevoselle. Molemmilla voi myös ratsastaa tai ajaa aiheuttamatta sitä.

Entä sitten kun varusteita ei ole päässä lainkaan? Silloinkin joutuu käyttämään painetta ratsastaessa. Jotta saa hevosen pysähtymään, joutuu vatsalihaksillaan pidättämään hevosta istunnan avulla. Kääntyessä hevosta ohjataan painon ja pohkeiden avulla. Myös silloin liian kovalla paineella voi aiheuttaa hevoselle kipua. Potkimalla hevosta se ei varmastikkaan tunnu siitä kivalta.

Riimulla.

Ehkä tajuatte mitä haen takaa? Oli väline mikä tahansa tai ei mikään, olisi hevosta pystyttävä ratsastamaan (tai ajamaan) ilman, että sille tarvitsee aiheuttaa liian kovaa painetta tai turhaa kipua. Suitsilla tuskin on niin paljon merkitystä, kuin omalla tyylillä ratsastaa.

Lahjan kanssa olen mennyt tähän mennessä (ajaen) vain kuolaimilla. Lordin kanssa aloitetaan varmasti ihan samalla tavalla, enkä näe siinä mitään pahaa. Kuitenkin varusteetta ratsastaminen ja hevosen, sekä ihmisen välillä vallitseva yhteistyön tunne sillä hetkellä on niin hieno, että aion totuttaa molemmat hevoset myös suitsitta menemiseen. Varusteetta ratsastaminen on tuonut ainakin minulle paljon ahaa-elämyksiä myös suitsilla ratsastaessa. Kun painottaa oman ratsastuksensa istunnan puolelle, on hevosen kanssa työskenteleminen silloin myös suitsien kanssa mielestäni paljon mielenkiintoisempaa. Huomaa, että niitä ohjia tarvitsee käyttää yhä vähemmän ja vähemmän. Siihen minä haluan pyrkiä enemmän, kuin joidenkin yksittäisten suitsien suosimiseen.



Mitä mieltä te olette?

8 kommenttia:

  1. Samaa mieltä :) oma hevoseni toimii kuolaimettomilla ja kuolaimilla ihan samalla tavalla, joten minulle on periaatteessa ihan sama kummin menen. En roiku ohjissa, joten ei ne kuolaimet siellä suussa tunnu ollenkaan pahalle. Kaulanarulla ratsastus taas oikeasti kehittää sitä istuntaa, ja siinä onkin hauska huomata miten aina unohtaa sen istunnan merkityksen.. :)

    VastaaPoista
  2. Todella mielenkiintoinen postaus! :)

    VastaaPoista
  3. Liikutan issikka tammaa joka toimii kuolaimilla ja kuolaimettomillakin. Maastossa kuitenkin pysyy hallinnassa paremmin kuolaimilla. Oon ratsastanut sillä myös riimulla, kentällä. Musta kannattaa ratsastaa hepasta mukavimmilla ja toimivimmilla suitsilla ;)

    VastaaPoista
  4. tosi kiva postaus ja oon samaa mieltä! tosi monet aina sanoo etteivät he uskalla esim pidättää ohjilla jos hevosella on kuolaimet, mutta yhtä hyvin sitä heppaa voi sattua jos tai kun kipuraja ylittyy ilman kuolaimiakin.

    VastaaPoista
  5. Hieno postaus! Itse haluaisin ratsastaa/ajaa ilman kuolaimia, mutta en itse uskalla kokeilla omalle hevoselle.- ainakaan vielä. Tulevaisuudessa kyllä ehdottomasti haluan ratsastaa ilman kuolaimia.

    VastaaPoista
  6. Apua en voisi olla enemmän samaa mieltä!! Pitkään oon lukenut samasta aiheesta eri blogeista, ja aina joko kirjoittajan mielipide on mielestäni liian radikaali tai huonosti perusteltu. Sun teksti oli kuin suoraan mun päästä! :D

    VastaaPoista
  7. Lilla todellakin luotti suhun... miks möit?! T. Ida

    VastaaPoista