torstai 2. heinäkuuta 2015

Ratsu-Lahja

Kuinka moni erehtyi katsomaan Kultaisen harmonikan televisiolähetystä? Pottina sieltä ei tullut tällä kertaa kuin yleisöäänestyksen voitto, joka sekin sinällään hyvin arvokas palkinto on. Kun kansa arvostaa, tietää olevansa oikealla tiellä ja viiden tuomarin - vaikkakin osaavan sellaisen - päätös sijoituksista on vain pisara meressä. Vaikka voittoa ei tullutkaan, kansan äänet merkitsevät minulle vielä enemmän. Ja yksi kokemus lisää, soittaminen suorassa lähetyksessä televisiossa oli aivan huikeaa.

Lahja on tutustunut valjaiden sijaan satulaan, vaikka ratsukoulutus häämöttääkin vielä kaukana tulevaisuudessa. Lapsi se on vieläkin, vaikka muuttunut onkin kovasti pikkuvarsa-ajasta. Siitä tulee varmasti näppärä peli helpoille kouluradoille ja yleensäkkin ratsuksi, kun on tottunut pienestä pitäen kaikkeen. Maastakäsin harjoitellut väistöt, peruutukset sun muut helpottavat ratsutuksen aloittamista huomattavasti. Kun Lahja tietää jo, mistä peruutetaan, käännytään ja väistetään, sisäistää se sen varmasti nopeasti selästäkäsinkin. Olen alkanut ns. ohjasajamaan myös niin, että seison aivan hevosen vierellä, jolloin voin ohjata sitä lähempää, kuin valmistella jo ratsuna toimimista. Valmistautumista siihen on tietenkin kaikki - jo ajo-opetus on hyvä plussa ennen selkään könyämistä. Vaikka pitkältä ajalta tuntuukin, jo varmasti ensi vuonna tähän aikaan ollaan päästy perusasioihin tutustumaan selästä käsin!

Olen iloinen siitä, että Lahja on kasvanut vähän isommaksi kuin Lilla. Sillä säkää oli vain 140 senttiä, kun Lahjalta sitä löytyy jo nyt yli 145 senttiä. Samoin selässä on leveyttä tuplasti (tiedä sitten, onko se enää niin hyvä asia ratsastajan kannalta ajatuksena, lonkat varmasti kiittää...) ja sopivaa satulaa saa etsitä varmasti hartaudella. Lyhyt, leveä ja säätön selkä on tuskastuttava satulansovittajan unelma. Kuvissa Lahjalla on päällä halpa joustorunkoinen koulusatula, joka ehkä ensi vuonna saa toimia ponin ensisatulana, sillä se muotoutuu jonkin verran hevosen selkään, on lyhyt ja tarpeeksi leveä. Ihana satularumba tulee varmasti kuitenkin taas olemaan edessä, mutta ei murehdita sitä vielä, siihen on pitkä aika!


Tämän näköisellä ratsulla sitä kelpaisi kylillä ratsastella!

Muistatteko miltä Lahja näytti vuosi sitten? Tämän jälkeen sille on tullut häntää, korkeutta, läskiä, massaa ja enemmän aikuismaisuutta, vaikka ihan lapsonen se on vieläkin.

Kyllä satulan kanssa kelpaa poseerata!


"Mä oon niin aikuinen!" - Lahja


Uuvuttavien kuvausten jälkeen kelpasi tallin käytävällä olevat heinät!

13 kommenttia:

  1. Lahja on ihan mielettömän kaunis ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on, saisi vielä kaunistua lisää aikuistuessaan. Vai käyköhän siinä toisinpäin ;)

      Poista
  2. Aivan ihania kuvia! Todella mielenkiintoisia nämä postauksesi :)

    VastaaPoista
  3. Lahja on kyllä älyttömän nätti tamma!♥

    VastaaPoista
  4. Ihana Lahja! Siitä on kyllä kasvanut todella nätti (vaikka oli se kyllä nätti pienenäkin)! <3 Outoa ajatella että se on jo noin iso säkäkorkeudeltaan kun kuvissa ei mun mielestä hirveän isolta näytä ja on aina tottunut siihen että Lahja on vielä pieni lapsi, vaikka nyt siitä on selvästi tullut aikuisempi :D Ihana huopa muuten!

    VastaaPoista