maanantai 21. syyskuuta 2015

Viimeisiä hetkiä laitumella

Kävin viimeisiä kertoja katsomassa vilkaisemassa Lordia laitumella, koska kohta on sen muuton aika. Unohdin tyhmänä matolääkkeen viedä sille viimeksi, joten se on annettava vielä ennen siirtoa.

Laitumella harjasin ponin taas kuntoon ja harmikseni huomasin, että toisen otsatukka on aika räävitty. Varmaan kaverit syöneet ja johonkin oksistoon hinkattu. Alkaa olla jo tähän aikaan syksystä sen verran paljon polttiaisiakin, että laitumella ollessa alkaa itse kutakin ärsyttää jo ötököiden karkuun juoksu. Lordi vaikutti jo muutenkin vähän väsyneeltä, joten se varmaan ihan tyytyväisenä siirtyy olemaan karsinassa yöt. Onneksi tulevassa paikassa karsinassa olo on kuitenkin ihan minimissä, eli hepat saavat olla suurimman osan vuorokaudesta pihalla!

Siinä mielessä hyvä asia, että uudessa paikassa on pieni kenttäkin, jolla voidaan treenailla maastakäsin juttuja. Harmi vaan, että nyt hepat, tai hevonen, ei ole enää omassa pihassa. Pakko kuitenkin yrittää taas sopeutua, ehkä tulisin jopa tykkäämään tästä ratkaisusta, jos oikein pinnistelen. Näkee sitten, kun saa Lordin siirrettyä ja on kulunut jonkin aikaa näin. Unelma olisi saada hepat vielä kotipihaan, ihan kokonaan omaan sellaiseen. Sen näkee aikanaan, tuleeko se koskaan toteutumaan, mutta toivottavasti!

Pikkumies taivaissa: Mikä sen ihanampaa, kuin kutisevien ötökänsyömien rapsuttelu!

No ööh... se on pieni... ja pyöreä?




Ja taisin unohtaa mainitakkin, että Lahja oli tässä taannoin myynnissä ja sai uuden kodin. Se saa elää uudessa paikassa pihatossa ja sai aivan ihanan huolehtivan perheen omistajakseen! Tietysti ikävä on aivan valtava, kun päätyi myymään ensimmäisen kasvattivarsansa, mutta onneksi on vielä Lordi, joka kuitenkin vaatii hoitoa ja huolenpitoa. Viimeiseen asti yritän pitää tästä pikkumiehestä kiinni! Lahja kuitenkin ansaitsee pienen muistovideon, jonka voitte katsoa alta.