keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Ponini osaa lentää

Lordi on viettänyt aikaa aika paljon nyt sisätiloissa, sillä se alkoi tulla järjestään pihalle tarhasta. Sähkö kun ei kulje talvella kesälangassa, niin mitä ponilta voinee odottaa? Kerran kun se keksii tulla läpi, se varmasti tulee uudestaan. Ja uudestaan. Niin kauan, ennenkuin aita on hevosenpitävä. No mitä voinee sitten odottaa ponilta, joka on sotkuinen karsinansa kanssa? Sitä, että kahden päivän jälkeen se on enemmän ruskea, kuin valkea. Noh, kunhan poni pääsee taas pihattotarhaan mylläämään, on se kohta taas puhtaampi. Mutta kesän alussa ensimmäinen homma on kyllä hevosen pesu, vaikka sitten ämpärivedellä!

Höslä lapsonen toki kerää virtaa aika äkkiä sisätiloissa, kun lähes koko elämänsä on tottunut pihatossa asumaan, joten kaikenlaista akrobaattiliikettä on tullut viime aikoina nähtyä! Erehdyinpä laittamaan kärrytkin ponin perään, mutta totesin yhden pihakierroksen jälkeen, että nyt riittää, ennenkuin poni on kärryjen kanssa metsässä. Ongelmia ei vielä siinä vaiheessa suurempia syntynyt, mutta poni kävi niin ylikierroksilla, että kohta varmaan olisi tapahtunut jotain maata mullistavaa. Parempi lopettaa hyvään hetkeen, kuin vaatia liikoja ja päätyä katastrofiin.

Lähiaikoina, kunhan poni nyt vähän tasoittuu, on kyllä luvassa lisää kärryttelytreenejä. Vasta, kun hommasta tulee rutiinia, voi alkaa suuntaamaan kauemmaksi tallilta huolettomammin ilman pelkoa niskassa, mitä poni matkan varrella keksii. Alle kymmenen kertaa kärryttelyä on vielä niin vähän, että vähintään kymmenen lisää, ennenkuin voi kuvitellakkaan lähtevänsä vähän kauemmas. Tämä on luonteeltaan Lahjaa jonkun verran eloisampi, joten on otettava vähän rauhallisemmin alkuun, jos haluaa pelata varman päälle. Joten ei kuin harjoittelemaan, niin meistä tulee mestareita!

Ei ole koolla pilattu tätä ponia - saisi vähän vielä kasvaa korkeutta (ja varmasti kasvaakin parikin vuotta), ettei ihan kääpiöksi jäisi!


Istua tää jaksaa aina, vaikka virtaa olisi muuten kuin pienessä kylässä!

Näin ikään.




Tein yksi päivä myös videokoosteen ajankulukseni, johon on kerätty klippejä vuosien ajalta. Teemana on natural horsemanship, joten videot ovat suurimmaksi osaksi maastakäsittelystä ja varusteettomasta ratsastuksesta. Kertokaa toki, mitä mieltä olette videosta!

perjantai 1. tammikuuta 2016

Nyt on aika kirjoittaa!

Oli aika taas passittaa kuvaaja tallille mukaan, sillä nyt minä haluan kirjoittaa ja siihen minä tarvitsen materiaalia! Olkoot kamerani kuinka huono tahansa ja olkoonkin, että minulla ei ole hevonen tällä hetkellä kotipihassa, motivaationi kirjoittamisen suhteen on noussut. Valoisa aika koittaa taas ja se vain tarkoittaa päivien pidentymistä ja lisää kuvausaikaa.

Tänään oli vuorossa kentällä pelleilyä, olemmehan saaneet hieman luntakin maahan (vihdoin, kauan tätäkin piti odottaa...). Mentiinkin sinne heti suoraan tarhasta, jotta valoisuus ei ehtisi kadota, joten poni... noh, se on sotkuinen. Mutta se ei meidän treenejä haitannut, sillä sotkuisena kuin puhtaanakin palkkiot kelpaa ponille ihan yhtä hyvin. Saatte kuvien ohella myös pientä videota ja näette kyllä, että tänään ei oltu liikkeessä ihan vakavimmalla naamalla! Ei käsitelty mitään uusia asioita tällä kertaa, vaan pysyttiin vanhoissa tutuissa. Kentällä juoksentelun jälkeen kun siirryttiin metsän puolelle.

Käytiin samoilemassa metsässä jonkun verran, sillä nautin siitä itse todella paljon ja se samalla totuttaa ponia, että se osaa liikkua missä vain yksinkin sen kummemmin hösäämättä. Ihan yhtä veikeä kaveri Lordi ei ole kuin siskonsa ja tämä tapaus tykkäisi enemmän, että kaverit tulisivat kanssa mukaan, mutta kiltisti se silti mukana tulee. Volyymit nousee aina vaan välillä turhan korkealle, kun poni päättää päästää jonkun korvia riipaisevan kimakan kiljahduksen, mutta sitten vain jatketaan matkaa. Yllättävän rauhallinen Lordikin on kuitenkin aina ollut tilanteessa kuin tilanteessa.

Peruutusta




Olen opettanut Lordillekkin jo irvistämistä - se tosin on vielä vähän vaiheessa ;)