sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Kengitys ja lihashuoltokurssi II


Lauantaina olin toisella kengityskurssilla, jossa puhuttiin myös hevosen lihashuollosta ja joka oli jatkoa ensimmäiselle kurssille parin viikon takaa. Kengitys on minua enemmän kiinnostava asia, joten seurasin silmä kovana sitä ja osa lihashuollosta jäi kuulematta. Mieleen jäi kuitenkin se, että yleensä hevosen tärkeämpiä paikkoja ovat suu, sään lähellä olevat lihakset, ristiselkä ja kaula. Monesti ongelmat johtuvan monen asian summasta ja esimerkisi kengityksellä on suuri vaikutus myös lihaksiin.


Meillä oli pari esimerkkihevosta ja lyhyen teorian jälkeen siirryttiin talliin kertaamaan viime kurssilla opittua ja syventämään tietoa. Edellisen kurssin oppeja voikin käydä lukemassa siitä koskevasta postauksesta. Yllä olevassa kuvassa on kavio, jossa on liian pitkä kanta ja varvas. Tämän huomasi myös pohjasta.


Normaalin kavion pituudesta säteen osuus on noin kaksi kolmasosaa ja säteen päästä varpaan päähän on enää yksi kolmasosa. Tässä kaviossa matka on suunnilleen puolet ja puolet - varvasta on siis liikaa. Kannat tulisi olla säteen leveimmällä kohdalla, mutta tässä ne ovat karanneet kavion alle.


Kun kenkä otettiin pois, meille havainnollistettiin, missä sijaitsee kavioluu (pyöreä piirros), säteen kärki ja kavion levein kohta, eli keskikohta (säteen kärjestä jonkun matkaa taaemmas). Kavioluun kärjen voi laskea jakamalla säteen pituus neljällä. Kun tämä pituus mitataan säteen kärjestä, on siinä kavioluun kärki. Asia havainnollistettiin myös teuraskavion avulla, josta katsottiin, pitääkö mittauksen paikkansa - ja pitihän ne. 

Kaviossa kenkä tulisi asettaa niin, että sen sisäreuna olisi kavioluun kärjen kohdalla. Kuvan kaviossa varvas on liian pitkä ja kannat vetäytyneet, joten niistä sai ottaa ihan reippaasti pois.


Kavion sarveisaines saattaa venyä ihan minne suuntaan tahansa. Jos kavion päästää levenemään, se rasittaa seinämiä lisää ja leventää kaviota entisestään. Ruununrajasta noin sentti alaspäin näkee oikean linjan, jota tulisi myötäillä. Pohjasta katsottuna valkoviiva on sellainen, jota tulisi kunnioittaa, mutta joka sekin saattaa levitä seinämien mukana. Teuraskaviosta näimme tämänkin asian, että se todellakin piti paikkansa. 


Tässä kaviota on jo vuoltu. Pystysuora viiva osoittaa, missä kannat olivat ennen vuolua, jolloin kavion tärkeät osat jäivät tyhjän päälle. Kaviokulmaa tärkeämpi olisi saada kannat säteen leveimmälle kohdalle ja tarpeeksi lyhyt varvas - jänteisiin vaikuttaa enemmän ruunuluusta lähtevät voimat, kuin kaviokulma. Madaltamalla kantoja pystytään löysäämään hankosidettä ja siten helpottamaan painetta.


Sivukäännekengät mahdollistavat oikeanlaisen kengän asettelun: sisäreuna kavioluun kärjen kohdalle. Yli tuleva varpaan kärki pyöristetään ja myös kuvan kenkää on pyöristetty. Se helpottaa jalan työtä pyörähdysliikkeessä jopa parhaimmillaan parinkymmenen prosentin verran. Jo pelkkä kengän pyöristäminen kärjestä helpottaa liikettä muutamia prosentteja.

Ja näin on etukavioissa valmiit popot!

Mitä neuvoja te olette oppineet hevosen kavioiden vuolusta ja kengityksestä? Minkälaisia tapoja sinä suosit?

4 kommenttia

  1. Mulla ei oo kokemusta kengittämisestä eikä kavioiden vuolusta, mutta tässä postauksessa oli kyllä taas hyvän kattavaa tietoa lihasasioista, jos oikein luin? :DNiin ja kavioista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kursseilta sai kyllä taas paljon lisää tietoa lisää käsiteltäväksi ja pohdittavaksi!

      Poista
  2. Siis millaiset kannat sitten halutaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellaiset, että ne ovat säteen leveimmällä kohdalla - liian korkeat kannat ovat usein ohuet ja hauraat, lisäävät painetta hankositeessä ja aiheuttavat sen, että kavion tärkeät osat jäävät tyhjän päälle.

      Poista