torstai 12. tammikuuta 2017

POSTAUSSARJA: Hevosen tiineys- ja varsa-aika osa 2

KANTAVAN TAMMAN LIIKUTUS


Kantavan tamman liikuttaminen on asia, joka tuntuu jakavan mielipiteitä suuntaan jos toiseenkin -
toiset liikuttavat tammojaan viimeisille metreille asti ja toiset ottavat varovaisemmin liikutuksen kanssa jo alusta lähtien.

Liian raskas liikunta lopputiineydestä ei liene suotavaa, mutta säännöllinen liikunta loppumetreille asti ylläpitää hevosen lihaskuntoa ja antaa näin paremmat eväät varsomiseen. Tiineys ei ole mikään sairaus, jolloin hevonen pitäisi lokeroida jonnekin pumpulin keskelle. Kevyt liikkuminen pitää usein tammankin mielen virkeänä.

Jokainen tamma on yksilö, joten liikutusta miettiessä kannattaa silmäillä myös sitä, kuinka tamma on liikkunut ennen tiineyttä: onko hevonen ollut aktiivisessa kilpailukäytössä vai kenties ihan pelkkänä oloneuvoksena? Tammalla saa kilpailla tiineyden neljän ensimmäisen kuukauden aikana ja mikäli sille kilpailutilanteet on ennestään tuttuja, en näe itse henkilökohtaisesti estettä miksei tammalla voisi ensimmäisten tiineyskuukausien aikana käydä muutamissa kilpailuissakin. Ylimääräistä turhaa stressiä ei ole kuitenkaan suotava aiheuttaa tammalle, joten tuttujen rutiinien ylläpitäminen lienee se paras vaihtoehto.

En näe ongelmaa tamman lähes normaalille liikuttamiselle alkutiineydestä noin puoliväliin asti, kunhan muistaa pitää ruokintapuolen kunnossa. Alkuun varsa kasvaa kovin hitaasti, joten ylimääräistä energiaa ei tarvita, mutta hevosen riitävästä ruokkimisesta tulee silti huolehtia. Siitä kerron kokemuksia enemmän tulevissa postaussarjan osissa. Jos hevonen on ennen liikkunut hyvin vähän, voi liikutuksen määrää jopa nostaa, kuten Liisan kanssa olen tehnyt. Muutokset tulee kuitenkin aina tehdä varovasti ja pikkuhiljaa.


Kun varsa alkaa kasvaa nopeammin, kasvaa myös hevosen maha ja liikuttaessa kannattaa yhä enemmän seurata tamman vointia ja oloa. Itse olen jättänyt esteet pois jo siinä noin neljän kuukauden jälkeen, mutta jatkanut turvallisin mielin koulua ja maastossa käymistä vielä. Puolivälin jälkeen olen asteittain alkanut keventämään liikuntaa tamman olotilaa seuraillen. Noin kolmea kuukautta ennen samalla kun hevosen energiantarve hieman alkaa kasvaa, olen keventänyt liikkumista ihan selvästi. Joidenkin hevosten mielestä liikkuminen alkaa olla jo ihan syvältä, kun taas jotkut jatkavat sitä mielellään loppuun asti - jokainen tiineys ja jokainen hevonen on erilainen, joten hevosen seuraamista yksilönä ei voi korostaa liikaa.

Parin kolmen viimeisen kuukauden liikkuminen on tarkoittanut minulla sitä, että selästä käsin on vielä köpötelty, mahdollisesti vielä kaikissa askellajeissa, muttei enää hikeen asti. Rauhalliseen tahtiin kävellen on kuitenkin käyty vielä hieman pidempiäkin maastoja. Muutamaa viikkoa ennen varsomista hevosen olo alkaa yleensä olla sen verran täyteen ahdettu, että viimeiset viikot on menty ihan talutellen käynnissä - toki joidenkin hevosten mielestä lyhyet kävelytkin ovat jo liikaa. Ensimmäisessä tiineydessä aikoinaan Lilla lähti mielellään kävelylle vielä viikkoa ennen varsomista, mutta toisella kerralla se alkoi aika selvästi kahta viikkoa ennen ilmoittamaan, että kävelyt on kävelty. Silloin kannattaa antaa hevosen ottaa jo rauhassa ja valmistautua varsomiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti