tiistai 21. helmikuuta 2017

Liisa maastakäsittelyn saloihin tutustumassa

Kevätaurinko lämmitti ihanasti tänään ja suorastaan houkutteli viettämään hevosten kanssa aikaa pihalla. Liisan kanssa ollaan nyt muutama kerta touhuttu maastakäsin kaikenlaista ja siitä on tullut oikein mallioppilas. Tamma on välillä niin innokas yhteisistä hetkistä, että kateellisena hörisee aidan toisella puolen, jos harjoittelen Lordin kanssa. Liisassa on huomattavissa paljon samantapaisia piirteitä, mitä Lordin emässä Lillassa on, se on herkkä ja vastaanottavainen, hellyydenkipeä halinalle. Alku molempien hevosten kanssa on ollut vähän samanlainen - niiden sielunelämästä ei oikein aluksi päässyt perille. Tuntui, että Liisalla oli kuin joku suojamuuri edessään, mutta pikkuhiljaa siitä on kuoriutunut oikea sydäntenvalloittaja!

Hevosen puhuma kieli on sille tuttua ja usein aina se mitä saa korjailla, on oma elekieli. Hevonen oppii nopeasti sen omalla kielellä pyydettyjä asioita, kunhan sille antaa palautteen aina juuri oikealla hetkellä - näin Liisankin kanssa on käynyt. Vielä hetki pitäydytään ihan perusasioissa ja ollaan käyty läpi jonkun verran eri asioita Parellin seitsemän leikin avulla, ihan helpoimmilla tehtävillä vasta. Treenattavaa vielä riittää ja välillä iskee hetkiä, kun Liisalta menee vähän yli ymmärryksen. Positiivista on se, että se tuntuu olevan motivoitunut tekemään ja yrittämään, vaikka kaksijalkaisen ohjeistus jäisikin välillä vähän puutteelliseksi.

Temppuihin lähdetään tutustumaan enemmän luultavasti vasta sitten, kun saadaan ensin rutiinia maastakäsittelyyn. Naksutin on tullut Liisan kanssa kuitenkin jo tutuksi, sillä tykkään välillä palkita sitä tietyissä tilanteissa, vaikkei varsinaisista temppujen opettelemisesta voi puhua. Näin tiineyden viimeisten kuukausien aikana kevyt maastakäsin työskentely pitää Liisan mielen virkeänä, kun muu liikunta jää vähemmälle. Toki samalla tamma saa pientä jumppaa, joka on kantavallekin ihan hyväksi.

Liisa tykkää kauheasti, kun sitä rapsutetaan ja se puolestaan saa kuolata naaman märäksi...

Joku on vähän halinalle!


Tässä peruutusta.

Ja tässä takaosan väistämistä.



1 kommentti:

  1. Ihmetteken miksen ole aikaisemmin liittynyt siun blogin lukijaksi! Nää hepat saa miut aina huokailemaan ihastuksesta ja kaikenlainen maastakäsittely ja temppujen opetus on miun lemppariaiheita. :)

    VastaaPoista