maanantai 22. toukokuuta 2017

Lordi 3v!


Pikkujätkä on jo kolmevuotias ja siitä on ihan silmänräpäyksessä kasvanut komea hevosenalku. Vastahan Lordin syntymää odoteltiin jännityksellä ja yhteensä yli 200 blogin lukijaa sen pääsi näkemään reaaliaikaisena livelähetyksenä. Saa nähdä, kuinka paljon Liisa saa yleisöä varsomisen aikaan!

Alunperin minulla oli suunnitelmissa, että Lordin ratsukoulutus tapahtuu aikaisintaan ensi syksynä. Talven aikana palapelihevonen sai ihmeesti ryhtiä lisää ja yksi päivä satuloita käsissä pyöritellessä ihan ekstempore heitin sellaisen Lordin selkään ja ajattelin kivuta itse perässä. Joku fiksumpi olisi varmasti ajatellut vähän enemmän ja ottanut edes taluttajan mukaan. Luotto Lordiin oli ja on vaan niin kova, että laitoin vielä kamerankin kuvaamaan ensimmäistä ratsastuskertaa. Eikä puhettakaan, että missään aidatulla alueella totuttelisi, eikun pihalle vaan. Taisi siinä vieressä konekin pitää ääntä. Juuri sellainen älä-ikinä-tee-näin, mutta niin minä vaan ajattelin tehdä.

Sanotaanko näin, ettei ensimmäistä kertaa oikein ratsastukseksi voi kutsua, koska me Lordin kanssa lyllerrettiin ehkä muutama kymmenen metriä eteenpäin. Tarkoitus oli vain antaa hevosen totutella ihmisen painoon selässä ja samalla vähän opetella, että pohkeista liikutaan eteenpäin. Lordi halusi mieluummin liikkua sivulle, mutta pääasia, että se liikkui edes johonkin päin. Ponihan on oppinut pienen elämänsä aikana kaikenlaista ja sinänsä ihan loogista, että se tarjosi väistöä paineesta kyljissä, koska niitä on paljon maastakäsin tehty.

Jotkut pitävät ruokapalkkioita ihan turhana hevosen lellimisenä, josta seuraa vain ilkeä tottelematon hevonen. Ensimmäisellä kerralla palkkasin Lordin aina pohkeiden paineeseen reagoimisesta ja tänään, toisella ratsastuskerralla, menin Lordin kanssa maastoon (kyllä, ilman taluttajaa!) reilun puolen kilometrin lenkin. Siellä minä ratsastin kolmevuotiaalla orilla, jonka selässä oli ihminen toista kertaa sen elämän aikana. Ja vieläpä ravasinkin! Välillä palkkasin Lordia sopivissa väleissä, mutta suurin osa mentiin jo ilman nameja. En tiedä, onko positiivisella vahvistamisella osuutta asiaan, mutta on minulla kertakaikkisen fiksu hevonen (jolla on vähän liian uhkarohkea omistaja...).

Ensimmäinen kerta selässä!



Tässä vielä kameran kuvaamaa videota ensimmäiseltä ratsastuskerralta.

Uuden oppimisen lisäksi Lordi on päässyt mukaan työkaveriksi. Peltoa kyllä on, mutta hevoset ei laitumelle pääse, jossei siellä ole aitoja - oli siis ryhdyttävä tolpantekoon. Muutama välitolppa ja kulmatolpat minulta löytyi jo, mutta loput puuttuu. Pikatolpatkin on niin kalliita uutena, että mieluummin teen itse, säästän rahat ja saan vahvemmat tolpat.

Olisi turhauttavaa raahata sopiviin pätkiin sahatut rungot yhteen paikkaan käsin, mutta onneksi on hevonen:


Lordi on niin rauhallinen, että sen kanssa on mukava touhuta ja siitä on oikeasti apua välillä. Säälin vaan koppakärryjä, sillä ne joutuvat välillä aika koville metsässä. Kyydissä on välillä lehtiä, milloin puunrunkoja ja milloin valmiita aitatolppia. Olisi ihan mahtavaa, jos Lordille saisi joskus kunnon työvaljaat ja kärryt, ehkä sitten joskus...

Mainitakseni vielä Liisasta, sillä on tiineysvuorokausia kasassa nyt 314. Suora lähetys on jälleen päällä ja tämän päivän (tai yön) lähetys on tässä:

8 kommenttia:

  1. Hyvin tehdyn pohjatyön kyllä näkee! Hieno Lordi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika paljon kaikkea Lordin kanssa on tullut tehtyä jo ihan pienestä alkaen :) Kiitos!

      Poista
  2. Vau, miten komea hevonen Lordista on tullut!

    VastaaPoista
  3. Ihanaa, että varsojen kanssa jaksetaan pienestä pitäen touhuta. Kurjaa katsoa niitä nelivuotisia, joita on korkeantaan talutettu tarhasta talliin. Hirmu hienoa työtä teet Lordin kanssa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hevosihmiset jakautuu aikalailla kahteen kastiin, toisten mielestä varsojen kanssa pitää touhuta ja toisten mielestä se on turhaa varsan kiusaamista. Itse olen kokenut helpommaksi, kun kaikki mahdollinen on tullut hevoselle tutuksi jo pienestä pitäen :) Kiitos!

      Poista
  4. Haha oot kyllä ihan hullu! Tosin tiedän ite sen tunteen, ku oon tehny pitkän suunnitelman jonkun asian opettamiseks ja sitte yhtäkkiä vaa joku päivä päätänkk tehhä sen kerralla :D kyllä hyvä peruskoulutus auttaa! Osaan samastua tohon, "ei ikinä näin" mur kyl sen vaa ite tietää

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnustan, kolmannella kerralla sitten jo laukkasinkin maastossa... ja ihan yksin! :D Muutaman kerran olen Lordilla nyt mennyt ja kunhan perusasiat alkaa olla kunnossa, niin saa jäädä ratsastukset vähäksi aikaa tauolle. Nuoren kanssa riittää kuitenkin vaikka mitä muutakin tekemistä! :)

      Poista