sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Sekametelisoppa kuukauden kuulumisista

Kuukausi jos toinenkin on mennyt niin vauhdilla, ettei perässä meinaa pysyä. Varsan syntymän jälkeen minulla on mennyt töissä usein niin myöhään, että illalla kotona olen ehtinyt tehdä harmittavan vähän - tietokoneella olosta puhumattakaan. Minulla alkaa olla niin paljon kerrottavaa, että tekstin pitäminen järkevänä ja loogisena on varmasti vaikeaa!

Ukkelin elämä on lähtenyt ihan hyvin käyntiin ja sen kanssa on käyty perusasioita läpi. Jalkojen nosto ja taluttaminen sujuu hienosti, eikä muutaman ensimmäisen elinpäivän hienoisesta arkuudesta ole enää jälkeäkään. Sen sijaan varsa kävelee laitumella perässä tietäen, että ihmisten luona saa rapsutuksia.

Pieniä vastoinkäymisen tuulia on tullut myös vastaan. Liisan toisen kiiman lähestyessä pikkuinen meni niin pahalle ripulille, että siltä meni ruokahalut kokonaan. Eläinlääkärin käynti, letkutettu maito ja kipulääke virvoittivat varsan taas ennalleen ja jo seuraavana päivänä meno alkoi näyttää samanlaiselta, kuin ennen.

Ukkeli pariviikkoisena.


Se on kiva, kun ei koskaan tarvitse vuolla kavioita yksin...


Vauvahevonen pari viikkoa sitten - ikää kuukausi.




Liisan kiimasta puheenollen Lordin elämä on varmasti blogissa vallinneen lyhyen hiljaisuuden aikana muuttunut eniten. Se on koko talven joutunut tarhaamaan yksin omassa tarhassaan, mutta nyt kaikki kolme ovat saaneet jo pari viikkoa olla yhdessä parin hehtaarin tarha-alueella. Astutin Liisan Lordilla ensin liinassa varmistuakseni siitä, että homma sujuu hyvin ja myöhemmin samana päivänä kavioliittonsa solminut pari pääsi samaan tarhaan. Liisa oli kovin ymmärtäväinen ensikertalaisen hienoiselle kömpelyydelle ja Lordi nopeasti ymmärsi, että tamma on se, joka laitumella määrää. Koska hevosten käytös on ollut hyvin seesteistä Liisan kiiman päätyttyä, en ole nähnyt mitään syytä erottaa pariskuntaa - myös varsa on pärjännyt joukon keskellä hienosti. Loppuviikosta Liisan voi jo ultrata ja katsoa, onko uusi elämä saanut alkunsa. Aletaan elää jänniä päiviä!


Hevosten ensikohtaaminen vapaana.


"Mitä täällä just äsken tapahtu!?"

Olen varovaisesti aloittanut Liisan liikuttamisen varsomisen jälkeen, vaikka vielä suunnasta ja vauhdista tuntuu enemmän määräävän varsa. Liisa on niin huolehtivainen äiti, että siltä tuntuu menevän pasmat ihan sekaisin, jos pitäsi liikkua eri suuntaan kuin jälkikasvunsa. Lisäsi oripoika on kasvanut niin rohkeaksi, että se mielellään juoksisi pitkin metsiä sillä välin, kun emää liikutetaan.

Liisa sentään syö kahden edestä, mutta Lordin läskeille laidunelämä ei ole tehnyt kovin hyvää - tai no läskien kannalta tilanne on suorastaan suotuisa. Lordi on joutunut lenkille useammin kuin Liisa, jotta se ei ihan paisuisi kuin pullataikina 24/7 ruohoa napaan vetäessään. Onneksi on sentäs kesä ja valoisaa, niin kiireisistä päivistä huolimatta voi liikuttaa hevosen hyvillä mielin vielä myöhäänkin illalla.

Ilta-auringon eteen eksyi Liisa.

Ja myös Lyyli!


Miten teidän kesä on sujunut?

23 kommenttia:

  1. Ihanaa kuulla teistä! Olin jo huolissani että jotain on sattunut. Hitsi vieköön miten komea varsasta on tullut jo nyt! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, on kyllä valloittava persoona!

      Poista
  2. Ihanaa, että ne pystyy nyt tarhaamaan kaikki samassa! ♥ Tosi hyvin kirjoitettu postaus! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kiva katsella, kun hevoset laiduntavat rauhallisesti vieretysten! Niistä on tullut niin paita ja peppu, että Lordille lenkille lähteminenkin meinaa ottaa välillä vähän koville...

      Poista
    2. On kiva katsella, kun hevoset laiduntavat rauhallisesti vieretysten! Niistä on tullut niin paita ja peppu, että Lordille lenkille lähteminenkin meinaa ottaa välillä vähän koville...

      Poista
  3. Ihana lukea teidän kuulumisia ja taitaa pikkumies tulla isäänsä, värin perusteella. Komea on. :) oma kesäni, on ollu aikas hiljainen ratsastelun suhteen, mutta huomenna ja Keskiviikkona pääsen jälleen hevostelemaan. :) https://jennynkisajaratsastusblogi.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsan isä on kylläkin samanvärinen kuin Liisa, mustankirjava :) Itselläkin on kesä mennyt niin hujauksessa, että on harmittavan vähän ehtinyt puuhailla heppojen kanssa!

      Poista
  4. Hei pääsitkö muuten mihin opiskelemaan? :) kiva kuulla teidän kuulumisia! Tuli kans sellainen kysymys mieleen että mitä aineita kirjoitit lukiossa äikän lisäksi ja mitkä kirjaimet tuli niistä? :) ihanaa loppukesää sinulle ja eläimille :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole saanut vielä tuloksia, sillä olen hakenut Polamkiin ja tulokset tulevat vasta parin viikon päästä. Kirjoitin biologian, englannin ja ruotsin, arvosanat vähän mitä sun sattuu... Kiitos samoin!

      Poista
  5. Miksi Liisa astutettiin kun juuri on edellinen varsa syntynyt?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hevoselle kantavana olo on normaalimpaa ja luonnollisempaa verrattuna esimerkiksi koiriin, jotka saavat useamman pennun kerralla ja tiineys rasittaa siten enemmän. Liisaa ei astutettu varsakiimaan, vaan vasta toiseen, kun hevonen oli kunnolla toipunut varsomisesta. Tyhjänä olo alkaa pikkuhiljaa rapistuttaa tamman kohtua ja siksi tiineäksi saaminen on usein sitä vaikeampaa, mitä kauemmin edellisestä varsomisesta on aikaa. On ihan yleistä, että yhdellä tammalla saattaa olla jopa yli kymmenen varsaa ja mikäli tammasta huolehditaan hyvin, en näe useammallekaan tiineydelle estettä.

      Poista
    2. Ihanaa lukea teidän kuulumisia ja todella kiva että kaikki hevoset tarhaa yhdessä! :) toivottavasti Liisa olisi tiinehtynyt. Astuuko lordi muita tammoja tänä kautena? :

      Poista
    3. Tuleeko tää mahdollinen varsa sitten sinulle vai myyntiin? :-)

      Poista
  6. Jännäsin jo, että jotain ikävää on sattunut kun yhtäkkiä tuli niin pitkä tauko päivityksiin. Tuli seurattua varsacamia tiiviisti. Kaunis varsa kyllä tuli. Onko sillä aavistus sinistä vasemmassa silmässä?

    VastaaPoista
  7. Onko Lordilla käynyt tänä kesänä muitakin tammoja astutettavana? :)

    VastaaPoista
  8. Eri ano, mutta miksi astutit Liisan Lordilla? Paikkaavatko hyvin toistensa virheitä?

    VastaaPoista
  9. Moikka täältä naapurista :) Äitisi kävi meillä viime viikolla ja neuvoi tämän blogin, ihan mahtavia juttuja teet heppojen kanssa! Luovuimme omista hepoista tammikuussa ja näitä sinun juttuja katsellessa vain vahvistuu, että teimme ihan oikein. Kun meillä ei enää aika riittänyt hevosten kanssa puuhasteluun, tehtiin vain tallityöt päivittäin ja nekin hirveällä kiireellä. Sinun hevosesi ovat varmasti onnellisia! Voisin joskus tulla näitä katsomaan?
    Terv. Sanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tekemistä tuntuu olevan joskus niin paljon, ettei aikaa aina meinaa jäädä heppojen kanssa puuhastelulle. Onneksi pihatto helpottaa varsinkin kesällä, kun ainut pakollinen päivittäinen homma on vesien kanto. Tottakai heppoja saa tulla katsomaan :)

      Poista
  10. Heippa! Mistä oot hankkinut tuon sun kaviotelineen vuolua varten?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noissa kuvissa vielä vähän kesken, tuohon päähän tuli kuormaliinasta kaviolle paikka ja lisäksi telineeseen tuli toinen pää, jotta kaviot saa nostettua niille kavionpohja telineeseen nojaten. Jossain sivulauseessa joskus mainitsin, että kavioteline helpottaisi vuolua valtavasti ja mies päätti tehdä minulle sellaisen :) Todella kätevä väline, ei tarvitse hiki päässä yrittää pitää huolettomasti nojailevan Lordin takajalkoja ylhäällä..

      Poista