sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Lordin ruunaus

Juuri ennen vuoden loppua koitti Lordin ruunauspäivä. Oikeastaan alusta asti suunnittelin, että ruunaus tehtäisiin kotona ja operaatio itsessään sujui oikein hyvin. Ei mitenkään yllättävää, että loppujen lopuksi kaikki ei mennytkään ihan niinkuin strömsössä.

Lordi ennen eläinlääkärin saapumista.
Kotiruunauksen jälkeen turvotusta ehkäisemään suositellaan reilusti liikuntaa. Siihen se toive hyvin sujuneesta ruunauksesta sitten kaatuikin, nimittäin kaksi päivää ruunauksen jälkeen Lordista tuli aivan kolmijalkainen. Se ei halunnut astua oikealla etujalallaan maahan ja könkkäsi sitä todella pahasti. Kuten arvata saattaa, kyseessä oli sunnuntai, oikein mukava päivä kutsua eläinlääkäri. Metsästin koko päivän kipulääkettä, sillä en aluksi saanut alueen yhtään ainutta eläinlääkäriä kiinni, mutta lopulta illalla päivystävä vastasi ja lupasi tulla katsomaan Lordia. Melko kipeä hevonen oli jo siinä vaiheessa, joten oli helpottavaa, kun kipulääkettä vihdoin sai.

Jalan ja mahdollisen jännevammaepäilyn takia Lordi joutui karsinalepoon ja päivisin pieneen sairastarhaan. Ruunaushaavat eivät tykänneet paikoillaan seisomisesta, turposivat pahasti ja tulehtuivat. Siksi kipulääkekuurin lisäksi Lordi sai myös antibioottikuurin ja haavoja tarvitsi huuhdella päivittäin, jotta kaikki mätä valuisi pois. Siitä hevonen ei ihan samaa mieltä ollut, eikä potkivan ja pyörivän ponin jalkojen välin huuhtelu ollut mitenkään kovin helppoa. Haavat alkoivat mennä kiinni, vaikka tulehdus ei ollut vielä ohi, joten eläinlääkkäri tuli avaamaan haavat uudestaan.

Lordin lääkearsenaalin lisäksi söin myös itse antibioottia
samaan aikaan hampaanpoiston takia.
Lopulta ruunaushaavat alkoivat paranemaan kunnolla, mutta Lordi tarvitsi viedä vielä jalan ultraukseen. Onneksi jalastakaan ei lopulta löytynyt mitään jännevammaan viittaavaa, joten poni sai palata takaisin isoon tarhaan Liisan kanssa. Jalka ei ole enää reagoinut mitenkään ja ruunaushaavatkin ovat parantuneet hyvin, joten pikkuhiljaa on voitu palata normaaliin arkeen ja liikuntaan. Loppujen lopuksi 250€ hintaisesta ruunausoperaatiosta sai sen sijaan kaikkine kommervenkkeineen pulittaa 545€. Toki kuluissa on myös jalan hoitamiseen liittyviä maksuja. Uuden vuoden sairasteluista tulee kohta perinne, nimittäin viime vuonna Liisa oli uuden vuoden aikaan ähkyssä ja sitä aiemmin Lordilla murtui leuka...

Pelkän rahanmenon lisäksi ruunauksesta on ollut myös positiivisia vaikutuksia. Olen nyt pariin otteeseen tehnyt maastakäsinharjoituksia Lordin kanssa ja ero on ihan silminnähtävä. Orina sai tehdä oikeasti paljon työtä, että hevosen mielenkiinto pysyisi ihmisessä. Nyt monet aikaisemmin hankalat asiat tuntuvat onnistuvan ihan itsestään, esimerkiksi se, kun pyydän hevosta juoksemaan ympärilläni. Aikaisemmin onnistui tavallisesti ehkä puoli kierrosta käynnissä, mutta nyt ei ole semmoista kertaa ollut, että hevonen lähtisi seikkailemaan jonnekin muualle tilanteesta. Yleensäkin ottaen maastakäsin tekeminen on rauhallisempaa, sujuvampaa ja selvästi hevosen keskittymiskyky on parempi.

Viime kerralla kokeilin pyytää ihan uutta asiaa, nimittäin pystyyn hyppäämistä silloin, kun olen itse selässä. Videolla näkyy ensimmäinen kerta ja Lordi tajusi asian heti. Merkki on hyvin selkeä ja sama kuin maasta - raipan nostaminen ylös ilmaan.


Huomaatteko te eroa Lordin käyttäytymisessä ruunauksen jälkeen?

6 kommenttia:

  1. Ihana lordi! Ja hauska tuo sen pieni hepuli juostessa :D josta tuli mieleen hölmö kysymys, pelkäätkö koskaan että saat kaviosta kun työskentelet noin vapaasti hevosen kanssa? :) ihanan näköisiä olette, itse en uskaltaisi noin omani kanssa touhuta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oikeastaan pelkää potkuja, sillä hevonen kuitenkin on innoissaan, eikä tympääntynyt tai vihainen. Olen joskus esimerkiksi kaatunut liukkaalla hevosen eteen juostessa sen kanssa ja Lordi kyllä väistää heti, eikä tule päälle. Riehumishetkiä ei myöskään pidetä liian pitkinä ja aina juoksun jälkeen tehdään jotain, joka saa kierrokset taas laskemaan, jotta hevonen pysyy kontrollissa :)

      Poista
  2. Ettekö saaneet ruunauksen jälkeen kipulääkettä ja antibioottia? Muistaakseni itse syötin molempia.. Kipulääkettä ainakin meni muutama päivä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei saatu kumpaakaan, päivystävä eläinlääkäri antoi vasta pari päivää ruunauksen jälkeen. Todella kipeä Lordi siinä vaiheessa jo olikin, näki naamasta, että sattui ja paljon, kun oli sekä jalka että jalkoväli kipeänä.

      Poista
  3. Kovasti tykkäsin aikeisemmin seurata blogiasi nimenomaan sen vuoksi kun esiintyi Irlannincob ori. Nyt kun Lordi on ruunattu ei seuraaminen enää kiinnosta kun nimenomaan ic orin elämästä kertovaa blogia pitkään etsin ja mikäli sinulle ei toista oria ole tulossa niin taidan lopettaa seuraamisen :(

    VastaaPoista
  4. Valitettavasti en pidä blogia lukijoiden tai heidän mieltymystensä takia (kuten blogin hiljentyneestä postaustahdista on voinut huomata, aikaa menee niin paljon remontissa yms. ettei blogin kirjoittaminen ole enää se elämän tärkein asia). Ruunauspäätöksessä ei ole ollut mitään valtaa sillä, mitä mieltä muut asiasta ovat - tärkeimpänä asiana oli hevosen hyvinvointi (ei tarvitse tarhata tulevaisuidessa yksin).

    VastaaPoista