IIDA


Olen 24-vuotias nuori nainen, joka on saanut hevoskärpäsen pureman kuusivuotiaana. Tällöin heivasin dalmatialaispehmoleluni nurkkaan ja tilalle vaihtui ponihaaveilut - ensimmäisen oman hevoseni sain jo yhdeksänvuotiaana.

Siitä lähtien, kun sain kokea hevosenomistajuuden ihanuuden, tiesin, että tulevaisuudessa minua ei saa hevosista repimälläkään irti. Olen aina ollut kotikissa, eikä minua ole saanut lahjomalla, maanittelemalla, huutamalla tai pakottamalla mihinkään: "mutta kun mun täytyy hoitaa hevoset...". Kotieläimet oli loistava tekosyy luistaa koulun jälkeen kylällä hengailusta ja shoppailusta. Minä olin mieluummin kotona ja hengailen hevosteni kanssa.

Tätä nykyä elämääni kuuluu pieni tyttö, mies, valkoinenpaimenkoira Lyyli, maatiaiskissa Tuuve ja kaksi ihanaa nelijalkaista karvakorvaa Lempi ja Justiina. Me ihmiset ja pienemmät nelijalkaiset asumme vanhassa hirsitalossa ja hevosten valtakunta sijaitsee piharakennuksessa, jossa niillä on vapaassa käytössä pihatto.


MUUTAMA FAKTA MINUSTA

> Hevosten lisäksi harrastan juoksua.
> En tykkää kahvista.
> Lempivuodenaikani on ehdottomasti kesä!
> Voisin viettää helposti vaikka kuukauden kotona käymättä missään, eikä minulle varmasti tulisi tylsää. Olen siis melkoinen kotihiiri.
> Minulta on joskus murtunut solisluu.
> Rakastan vanhoja hirsitaloja!
> Olen ylioppilas ja opiskellut sen jälkeen talonrakentajaksi.
> Haaveilen kätilöksi opiskelusta.
> Olen joskus soittanut Kultainen harmonikka- kilpailussa.